Opettajaksi valmistuvan mielestä opettajien olisi otettava enemmän vastuuta koulujen ongelmista. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Lähiökouluista avautunut opettajaopiskelija: Monikulttuurisuus on viety hölmöyksiin

Picture of Mai Allo
Mai Allo
Mai Allo (valt.lis., luk) on matematiikan ja fysiikan opettaja ja tietokirjailija-toimittaja.
Koulukommenteillaan julkisuuteen noussut Matias Nieminen varoittaa suoranaisesta islamisaatiosta.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Matias Nieminen tiesi jo lukiossa, että haluaa opettajaksi. Ja nimenomaan aineenopettajaksi, ei luokanopettajaksi.

Unelma on käymässä toteen: nyt 25-vuotias Nieminen arvioi valmistuvansa Helsingin yliopistosta ruotsin opettajaksi parin vuoden sisällä. Opetuskokemusta on kertynyt opintojen ohessa.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Ammatinvalinta ei ole kertaakaan kaduttanut, vaikka Nieminen tunnetaankin tiukoista koulua koskevista kannanotoistaan. Viime syksynä hän avasi niin sanotun koulugaten, kun hän toi julkisuuteen karut kokemuksensa Helsingin S2-kouluista. Hiukan myöhemmin hän nosti esiin juuri Pukinmäen yläasteen, jossa arki oli erityisen raskasta. Väkivalta rehotti, eikä työrauhasta ollut tietoakaan.

Matias Nieminen päätti toimia pelkän puhumisen sijasta. Koulujen ahdingon näkeminen ja kokeminen motivoi hänet kuntavaaliehdokkaaksi kokoomuksen listoille. Päämäärä on kova: koulujen pelastaminen – varsinkin Helsingissä, jossa koulujen ongelmat vyöryvät hänen mukaansa päälle aivan toisessa mittakaavassa kuin muualla Suomessa.

Niemisen näkemys siitä, mistä oppimistulosten laskemisen ja järjestyshäiriöiden syyt löytyvät, eroaa jossain määrin muiden julkisuudessa esiintyvien opetusalan ammattilaisten ajatuksista.

Hyvin usein rehtorit ja opettajat – kuten myös oppilaiden vanhemmat – toteavat, että kouluilta on viety keinot puuttua levottomuuksiin ja häiriköintiin. Nieminen ei tätä kiistä, mutta korostaisi enemmän opettajien omaa vastuuta, jota kaikki alalla työskentelevät eivät joko halua tai kykene ottamaan.

”Osa opettajista islamisoi koulua”

– Olen törmännyt sellaisiin opettajiin, jotka itse suhtautuvat välinpitämättömästi tai suorastaan torjuvasti kurinpitoon. Ja usein juuri nämä samat opettajat tietoisesti edistävät esimerkiksi islamisaatiota, ja yhtä tietoisesti torjuvat länsimaisia ja kristillisiä perinteitä koulussa, Nieminen sanoo Verkkouutisille, ja jatkaa:

– Juuri kurinpidon puute yhdessä hölmöyksiin asti vedetyn monikulttuurisuusihanteen kanssa ovat ne pahimmat ongelmat – tietenkin reilulla Helsinki-lisällä. Käsittääkseni esimerkiksi Pohjanmaalla työrauha säilyy paremmin, eikä joulujuhlaa tai suvivirttä häpeillä.

Matias Nieminen korostaa, että hänen mainitsemansa ilmiöt – islamisaatio ja työrauhan rikkoutuminen – ovat erillisiä, mutta usein kietoutuvat monin tavoin yhteen.

Hän esittää konkreettisia esimerkkejä:

– Olen nähnyt vierestä, omalla työpaikallani, kun kollegat innoissaan liimailevat Ramadan-julisteita käytävän seinät täyteen. Samaan aikaan omaa länsimais-kristillistä ajattelutapaa tai symboleita ikään kuin hävetään.

– Silloin herää kaksi kysymystä: ensinnäkin, miksi maahanmuuttajaoppilaat kunnioittaisivat meidän kulttuuriamme, kun emme kunnioita sitä itse? Ja toinen kysymys: eivätkö liiotellun islam-myönteiset opettajat ja muu kouluhenkilökunta ymmärrä, että monikulttuurisuusintoilullaan he itse asiassa työntävät maahanmuuttajanuoria varjoyhteiskuntiin?

Nieminen vastaa itse kysymykseensä toteamalla, että kulttuuri, joka ei ole varma itsestään, ei ruoki integroitumista.

Koulu kaipaa auktoriteetteja

Matias Nieminen seuraa myös opettajainkoulutusta ja alan rekrytointia tarkkaan.

– Miksi opettajankoulutukseen ei haeta ja oteta enemmän jämäköitä, itsestään ja suomalaisuudestaan terveellä tavalla ylpeitä aikuisia, jotka kykenevät toimimaan auktoriteetteina pelkän jutustelun sijasta. Miksi kuri on paha sana – olettavatko pehmoideologian kannattajat, että se tarkoittaa 60-luvun nurkassa seisottamista tai tukkapöllyä? Ei kai kukaan sellaista takaisin halua, en minäkään. Kyllä opettajan diktatuurin ja oppilaiden anarkian välillä on muitakin vaihtoehtoja.

Nieminen tietää, miten se löytyy.

– Mennään maltillisesti hiukan taaksepäin. Esimerkiksi koulusta pitäisi voida erottaa määräajaksi tai kokonaan nykyistä helpommin, jos oppilas uhkaa muiden turvallisuutta.

Nieminen tuntee saaneensa rajuillekin ulostuloilleen tukea sekä puoluekollegoilta että kouluväeltä. Toisaalta: Niemisen mukaan jotkut kokoomuksen nuoresta väestä ovat pitäneet joitakin hänen kannanottojaan jopa rasistisina.

– Ukkopuolelta kannustetaan, kuvailee Nieminen puolueensa asenteita tulokasta kohtaan.

– Ja toki kokoomuksessa on laaja kirjo mielipiteitä, hyvä niin.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
› Uutissyöte aiheesta ,
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS