Lähisuhdeväkivaltaa saa sovitella jatkossa ainoastaan lievissä rikoksissa, joita alaikäinen on kohdistanut huoltajaansa tai sukulaiseensa.
Lakimuutoksen tavoitteena on varmistaa, ettei lähisuhdeväkivallan uhreja voida painostaa sovitteluun. Muutoksen taustalla ovat tapaukset, joissa tekijä on voinut sovittelun avulla selvitä rangaistuksetta jopa toistuvasta väkivallasta.
Soviteltavaksi ei saisi jatkossa ottaa väkivaltaa sisältäviä rikoksia eikä eräitä muita rikoksia kuten seksuaalirikoksia, laitonta uhkausta tai vainoamista, jos rikos kohdistuu rikoksesta epäillyn läheiseen.
Kielto koskisi paitsi parisuhteessa, myös muissa lähisuhteissa tapahtuneita rikoksia. Hallituksen esityksen mukaisesti sovittelun kiellon ulkopuolelle jäisivät asianomistajarikokset.
Eduskunta sääti lakiin rajauksen, jonka mukaan lähisuhdeväkivallan sovittelun kiellosta huolimatta jatkossakin voitaisiin sovitella lieviä rikoksia, jotka alaikäinen on kohdistanut huoltajaansa tai sukulaiseensa. Perusteluna oli, ettei alaikäisellä yleensä ole aikuiseen nähden sellaista valta-asemaa, että hän pystyisi painostamaan uhrin sovitteluun.
Lähisuhdeväkivalta ei ole yksityisasia
Väkivaltaa on kokenut nykyisen tai entisen kumppanin taholta 34 prosenttia naisista ja 18 prosenttia miehistä. Vain murto-osa lähisuhdeväkivallasta tulee viranomaisten tietoon.
Lähisuhdeväkivallassa rikoksesta epäillyllä on usein valtaa uhriin nähden.
Naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisesta solmitun Istanbulin sopimuksen valvontaelin GREVIO on esittänyt Suomelle huolensa lähisuhdeväkivallan sovittelusta.
– Kodin seinien sisällä tapahtuva väkivalta ei ole yksityisasia. Lähisuhdeväkivalta on hengenvaarallista ja Suomessa havahduttavan yleistä. Pitkään toivottu lainmuutos vahvistaa uhrin asemaa ja antaa vahvan viestin: väkivaltaa ei voi sovitella, tekijälle kuuluu rangaistus, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoo.
Lakimuutos ei vaikuta sovittelutoimistojen resursseihin
Lakimuutos ei vaikuta sovittelutoimistojen resursseihin, joita vapautuu lähisuhdeväkivallan sovittelusta luovuttaessa muiden rikosten sovitteluun. Tutkimusten mukaan sovittelulla voidaan ehkäistä esimerkiksi nuorten uusintarikollisuutta ja syrjäytymistä.
Lähisuhdeväkivallan sovittelusta luopumisen yhteydessä oikeusministeriön hallinnonalalle tulee lisärahoitusta 2,25 miljoonaa euroa ja sisäministeriön hallinnonalalle 589 000 euroa.
Lisäyksillä katettaisiin kustannuksia, joita oikeusministeriön ja sisäministeriön hallinnonaloille aiheutuu lähisuhdeväkivallan tapauksista, joita ei enää voi jatkossa sovitella sovittelutoimistoissa.
Ennen lain voimaantuloa aloitetut sovitteluprosessit voidaan viedä päätökseen.
