Hallitus on päättänyt, että 0,7 hoitajamitoitusta koskeva laki vahvistetaan vielä tämän vuoden puolella.
Hallintotieteiden maisteri, väitöskirjatutkija Olli-Pekka Salminen kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan tiedettävän jo etukäteen, että mikäli 0,7 mitoitus astuu voimaan 1.1.2020, joutuvat kunnat ja kuntayhtymät rikkomaan lakia välittömästi.
Hänen mielestään mitoitusta koskevan lain perustuslainmukaisuus on saatettava perustuslakivaliokunnan kriittiseen arviointiin.
Salminen toteaa, että 0,7:n hoitajamitoitus esitetyssä aikataulussa on perustuslain vastainen ja ajaa kunnat ja kuntayhtymät lainvastaisen toiminnan tilaan, koska niillä ei ole käytännössä resursseja – eli henkilöstöä ja rahaa – panna täytäntöön kyseistä lakia.
– Eduskunnan ei tule säätää lakia, jota ei voida käytännössä toteuttaa, puhumattakaan, että lain toimeenpano ei koske valtiota itseään vaan ns. toista osapuolta, kuntia ja kuntayhtymiä, jotka eivät käytännössä kyseisen lain ja mitoituksen toimeenpanoon kykene, Salminen kirjoittaa.
Hänen mukaansa vaikka rahoitusta eduskunta kunnille myöntäisikin, niin tuo raha ei muutu silmänräpäyksessä hoitaviksi käsipareiksi. Se vaatii vuosia muun muassa koulutuksen kautta.
– Näin ollen uuden hallituksen ei kannata sortua heti samanlaiseen jääräpäisyyteen lakien läpiviemiseksi, kuten viime hallituskaudella soten osalta kävi. Lakien perustuslainmukaisuuden ja niiden käytännön täytäntöönpanoedellytysten kriittisen arvioinnin – myös riittävän aikaisessa vaiheessa – olettaisi olevan lainsäätäjän vahvassa intressissä.
– Hoitajamitoituslain säätämisen osalta – vaikka se poliittista painetta hallitukselle asettaakin ja niin tärkeä kuin asia sinänsä onkin – kiire ei ole hyväksi, sillä ko. lainsäädännön käytännön täytäntöönpano epäonnistuu varmasti asetetussa aikataulussa, Salminen ennakoi.
Hän toteaa, että kun jo nyt tiedetään, että kunnat ja kuntayhtymät eivät kykene panemaan täytäntöön kyseistä lakia asetetussa aikataulussa ja lain edellyttämällä tavalla, lainsäätäjän vastuu on, että se laatii lakeja, jotka ovat edes teoriassa toteuttamiskelpoisia puhumattakaan käytännöstä.
– Nyt kyseessä oleva laki ei ole toteutettavissa esitetyllä aikataululla edes teoreettisesti, Salminen arvioi.
Hänen mielestään hallituksen kannattaisi edetä asiassa maltilla ja laatia selvitys koulutusjärjestelmän realistisista mahdollisuuksista vastata hoitajamitoitukseen sekä aikataulullisesti, että opiskelijapotentiaalisesti.
– Mikään ei myöskään estä etenemästä kohti 0,7 hoitajamitoituksen tavoitetta portaittain (0,55 – 0,60 – 0,65 – 0,70) niiden realiteettien ja resurssien pohjalta, jotka ovat tosiasiallisesti olemassa, joista vähäisin ei ole myöskään valtiontalouden tila ja resurssit.
Vaikeuskerrointa asiassa lisää Salmisen mukaan myös se, että hoitoalan kiinnostavuus nuorten keskuudessa on pohjalukemissa. Mistä nämä 0,7 hoitajaa otetaan?
– Mikäli eduskunta säätää kyseisen lain voimaan 0,7 mitoituksella 1.1.2020, on selvää, että 99 prosenttia maamme kunnista ja kuntayhtymistä on välittömästi laittomassa tilassa. Onko tämä vastuullisen lainsäätäjän tahtotila, Salminen kysyy.
– Mikäli kyseessä oleva laki astuu voimaan esitetyssä aikataulussa ja muodossa, tullaan varmuudella näkemään ja kokemaan yksi kunnallisen palvelutuotannon historian pahimmista kriiseistä, hän ennakoi.
