Palkansaajajärjestöt pelkäävät työsopimuslain uudistuksen romuttavan työntekijän aseman. Hallituksen kaavailemassa lakimuutoksessa henkilön irtisanomiseen vakituisesta työsuhteesta riittäisi jatkossa pelkkä asiallinen syy. Nykyisessä muotoilussa edellytyksenä on asiallinen ja painava syy.
Työmarkkinakeskusjärjestö Akavan mukaan lakimuutos aiheuttaisi vuosikausien epäselvän tilanteen sekä työntekijöille että työnantajille.
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n puheenjohtaja Marko Hovinmäki sanoo, että lakimuutos mahdollistaisi sen, että tulostavoitteestaan jäävä myyntipäällikkö voitaisiin jatkossa irtisanoa.
Hän muistuttaa, että myyjillä saattavat olla pohjalla varsin kovat henkilökohtaiset tavoitteet ja moni asia, kuten markkinatilanne ja satsaukset työnantajalta vaikuttavat siihen, täyttyykö tavoite.
– Tai riittäisikö irtisanomiseen se, että pääset nippa nappa tulostavoitteeseen, mutta teet pari pientä inhimillistä virhettä, esimerkiksi lasket jonkin asian väärin, Hovinmäki kysyy.
– Valitettavasti kentältä kuuluu sellaistakin, että ’työnantajat odottavat tätä lakimuutosta vesi kielellä’, jatkaa Hovinmäki, jonka mukaan alalla on saatettu antaa jopa varoituksia, ellei myyjä yllä tulostavoitteeseen.
– Pelkona on, että jatkossa todella kevein perustein lähdettäisiin tekemään irtisanomispäätöksiä. Alisuorittajille löytyy väylä irtisanoa jo muutenkin, myynnin ja markkinoinnin alalla ei ole töissä sellaisia, jotka eivät saa kauppaa aikaan ja olisivat silti omaan työhönsä tyytyväisiä, hän korostaa.
Hallituksen mukaan työmarkkinauudistuksilla puretaan työllistämisen esteitä ja muutetaan suomalaista työelämää joustavammaksi. Työministeri Arto Satonen sanoi aiemmin Ylellä, että lain sanamuodon muuttamisen tarkoituksena ei ole heikentää irtisanomissuojaa vaan selkeyttää järjestelmää.
Varoituskäytäntöjä voisi työmarkkinajohtajan mukaan täsmentää
Asiantuntija ja Esihenkilöt ASIA:n työmarkkinajohtaja Sirpa Leppäluoto katsoo, että jos irtisanomista halutaan helpottaa, se voitaisiin tehdä varoituskäytäntöä parantamalla, ja vasta sen jälkeen arvioida tarvitseeko lakia muuttaa muilta osin.
– Varoitusta ei tällä hetkellä usein joko käytetä ollenkaan tai sitä käytetään väärin, kertoo Leppäluoto, jonka mukaan työnantaja saattaa turvautua suoraan irtisanomiseen sen sijaan, että nostaisi ongelmat käsittelyyn.
Leppäluodon mukaan varoituksen voisi täsmentää lakiin selkeämmin siten, että varoitus olisi annettava aina kirjallisena ja siitä kävisi ilmi työntekijän virheellinen menettely, sekä se, miten suoritusta tulee parantaa, jotta irtisanomiseen ei jouduta. Lailla voisi säätää myös siitä, kauanko varoitus on voimassa.
Jo nykylain mukaan työntekijälle on annettava mahdollisuus korjata toimintaansa, mutta tämän merkityksen voisi tuoda lakiin selvemmin, Leppäluoto ehdottaa.
Hän on Hovinmäen kanssa samaa mieltä siitä, ettei selviä laiminlyöntejä ja virheitä tekevästä työntekijästä ole vaikeaa ”päästä eroon” tälläkään hetkellä.
– Ei tarvitsisi ampua tykillä kärpästä. Painavan syyn poistuminen perusteista tekee tilanteesta vain epäselvän ja oikeusistuimet joutuvat sen jälkeen vuosikausia punnitsemaan sitä, mikä on asiallinen syy, Leppäluoto sanoo.
Suomen Ekonomien lakiasiainjohtajan Jan Degerlundin mukaan ”painava syy” on määritellyt irtisanomiseen johtavan teon vakavuusastetta. Jos se jää pois, kokonaisharkinnan merkitys kasvaa edelleen – mikä on riittävän kokoluokan rike, että se on syy irtisanoa.
Degerlund viittaa vanhaan tapaukseen, jossa kaupan myymäläpäällikkö irtisanottiin kaupan tekemän huonon tuloksen vuoksi. Irtisanominen todettiin laittomaksi oikeudessa, sillä myymäläpäälliköllä oli ulkopuolisten tekijöiden vaikutuksesta itsellään rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa myymälän kaupalliseen menestykseen. Lisäksi tulos oli irtisanomista edeltävän puolen vuoden aikana parantunut.
Degerlundin mukaan vanhan työsopimuslain aikainen oikeuskäytäntö ei uuden lain myötä enää päde.
– Mutta työllistävä vaikutus sillä on ainakin työoikeusjuristeille, koska tulkinnanvaraisia asioita on niin paljon, hän sanoo.
”Vaikuttaa kaikkien yksityisen sektorin palkansaajien asemaan”
Akavan työmarkkinajohtaja Ville Kopra arvelee, että hallitusohjelman kirjauksen taustalla ovat ”kaupunkilegendat” siitä kuinka vaikeaa työntekijän irtisanominen on.
– Tämä vaikuttaa kaikkien palkansaajien asemaan yksityisellä sektorilla, Kopra muistuttaa.
Työehtosopimuksissa on mahdollista sopia työntekijöille lakia edullisemmat ehdot työsuhteen päättämistilanteisiin. Kopra uskoo kuitenkin, että jos laki väljentyy irtisanomisen osalta, työnantajapuolelta tulisi painetta tämän näkymiseen työehdoissa konkreettisesti.
Myös Kopra on sitä mieltä, että varoituskäytännön kirkastaminen olisi yksi ratkaisu tilanteeseen.
– Tällä hetkellä yksi moka ei riitä, eikä tulostavoitteesta jääminen riitä, mutta onko se mahdollista jatkossa, Kopra miettii lakimuutosta.
Työelämän kehityksessä mennään työmarkkina-asiantuntijoiden mukaan aivan väärään suuntaan, jos kaikki alkavat miettiä ensisijaisesti sitä, miten välttää mahdolliset virheet ja oman aseman vaarantuminen.
– Tehdäänkö turvallisesti seiskan arvosanan duunia vai tavoitellaanko kymppiä, kiteyttää MMA:n Hovinmäki.
Akavaa huolestuttaa, millainen turbulenssi uudesta laista käynnistyy. Tällä hetkellä oikeuskäytäntö on vakiinnuttanut tavat siihen, miten työnantajat suhtautuvat esimerkiksi työntekijöiden myöhästelyihin, varkauksiin tai väkivallan käyttöön.
Jatkossa vasta Korkeimman oikeuden linjanvedot toisivat selkeyttä siihen, missä tapauksissa irtisanomisen peruste on ollut asiallinen ja se vie vuosikausia. Ylimenokaudella sekä työnantaja- että työntekijäpuolella joudutaan pähkäilemään toimintatapoja.
– Siinä vaiheessa inhimilliset tragediat ovat jo ehtineet tapahtua. Kaikilla ei myöskään ole mahdollisuutta tai uskallusta viedä näitä asioita eteen päin, Sirpa Leppäluoto sanoo.
– Eikä työntekijää hyödytä, vaikka oikeuden päätöksellä olisi ollut oikeassa, kun se työpaikka on siinä vaiheessa jo mennyt, Marko Hovinmäki lisää.