Helsingin hovioikeudessa alkoi 15. tammikuuta 2024 oikeudenkäynti Suomen ensimmäisestä niin sanotusta katujengijutusta. Syyttäjän mukaan vuoden 2021 tapahtumissa oli kyse espoolaisen ja helsinkiläisen katujengin vihanpidosta, joka johti väkivaltaisuuksiin., LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Valiokunnalta tukea katujengien rikollisuuden torjuntaan

Mietinnössä kannatetaan katujengeihin ja nöyryytysväkivaltaan liittyvän rikoslainsäädännön vahvistamista.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Eduskunnan lakivaliokunta kannattaa katujengirikollisuuteen ja nöyryytysväkivaltaan liittyvän rikoslainsäädännön vahvistamista. Valiokunta tukee tuoreessa mietinnössään hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä yksimielisesti.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan kolmea muutosta rikoslakiin. Uusiksi rangaistuksen koventamisperusteiksi ehdotetaan säädettäväksi rikoksen tekeminen osana rikollisjoukon toimintaa sekä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tekeminen erityisen nöyryyttävällä tavalla.

Samalla lakiin lisättäisiin rikollisjoukkoa koskeva määritelmä. Lisäksi alle 15-vuotiaan käyttäminen välikappaleena tahallisen rikoksen tekemisessä ehdotetaan rangaistavaksi erillisenä rikoksena.

Ehdotettujen lainmuutosten tavoitteena on vahvistaa rikoslainsäädäntöä, joka liittyy katujengirikollisuuteen, alle rikosvastuuikäisten lasten hyväksi käyttämiseen rikoksen tekemisessä sekä nöyryytysväkivaltaan.

Lakivaliokunta korostaa lisäksi mietinnössään, että nuoriso- ja jengirikollisuuden torjunta edellyttää laaja-alaisia, oikea-aikaisia ja moniammatillisia toimenpiteitä eri sektoreilla.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS