Ukrainan sodasta on kehkeytymässä ensimmäinen globalisoitunut sota, ja länsimaat eivät ole sisäistäneet tätä. Venäjä-asiantuntija, professori Mark Galeotti kommentoi asiaa The Timesissa.
Eturintamassa taistelee tällä hetkellä yli 10 000 pohjoiskorealaisia, ja samaan aikaan Kreml yrittää rekrytoida lisää sotilaita Jemenistä. Etelä-Korea taas harkitsee tiedustelu-upseerien lähettämistä Ukrainaan seuraamaan Pohjois-Korean joukkoja sekä mahdollisesti kuulustelemaan sotavankeja.
Sotilaat eri puolilta maailmaa kohtaavat nyt Ukrainassa. Entinen Ukrainan asevoimien komentaja Valeri Zaluzhnyi onkin todennut, että sodasta saattaa muotoutua maailmansota.
Galeotti on eri mieltä. Hänen mukaansa globalisoituneessa maailmassa myös sodat globalisoituvat. Ukrainan sota on siis ensimmäinen globalisoitunut sota.
– Venäläiset ymmärtävät tämän täydellisesti, me yritämme lokeroida asioita liikaa, eräs brittiupseeri tiivistää tilanteen.
Venäläissotilaita kaatuu Ukrainassa kuukausittain noin 50 000, kun taas uusia sotilaita onnistutaan värväämään vain puolet tästä. Venäjä onkin paikannut aukkoa värväämällä sotilaita useilta eri mantereilta. Tämä ei ole kuitenkaan ainoa sodan globalisoitumisen piirre. Myös Venäjän sabotaasioperaatiot ja hybridisodankäynti länsimaissa ovat globalisoituneet.
Esimerkiksi Galeotti nostaa kansainvälisten rikollisryhmien sekä erinäisten aateveljesten käytön edellä mainituissa operaatioissa. Viime viikolla Isossa-Britanniassa tuomittiin Venäjän hyväksi vakoilusta kaksi bulgarialaismiestä, joita ohjasi kolmas itävaltalaismies.
Globalisoituminen näkyy myös sotateknologioissa. Venäjä käyttää iranilaisia drooneja ja ohjuksia, pohjoiskorealaisia ammuksia sekä erinäisiä kiinalaisia laitteita kuten radioita ja mönkijöitä. Turkin, Armenian ja Kazakstanin viranomaiset taas sulkevat silmänsä pakotteiden alaisten hyödykkeiden salakuljetukselta.
Toki Ukrainankin tukiverkko on globaali. Monet maan käyttämät aseet ja ammukset tulevat ulkomailta.
Lännen ratkaisu on ollut asettaa pakotteita Venäjälle estääkseen maata rahoittamasta sotakonettaan. Se on kuitenkin herättänyt kritiikkiä globaalissa etelässä.
Galeottin mukaan eräs länsiafrikkalainen diplomaatti sanoikin lännen syyllistyvän taloudelliseen imperialismiin sen pakottaessa kehittyvät maat valitsemaan halvan venäläisen öljyn ja länsimaisten pakotteiden väliltä. Venäjä on hyödyntänyt tätä kaunaa taitavasti ja pyrkinyt vahvistamaan länsivastaisia asenteita.
Venäjän toimet eivät kuitenkaan rajoitu vain pehmeään vaikuttamiseen. Kreml pyrkiikin vahingoittamaan länsimaisia toimitusketjuja hyvä aggressiivisemmin. Kyberhyökkäysten rinnalle on noussut avoin sabotaasi.
Varoittava esimerkki on marraskuinen DHL:n rahtikoneen maahansyöksy Vilnassa, jonka Saksan asevoimien komentaja Carsten Breuer arvioi sopivan Venäjän sabotaasin malliin.
Galeotti sanookin Ukrainan sodan olevan ensimmäinen sota, jossa kaikki on yhteydessä kaikkeen. Kaikki toimijat toimivat yhdessä jaetussa taloudellisessa ja tietoverkossa.
Venäjälle tällainen sodankäynti on tutumpaa kuin lännelle. Neuvostoajoilta periytynyt asenne, jossa päämäärä oikeuttaa keinot, elää Venäjällä edelleen vahvana.
Siispä Venäjä uhkailee ydinsodalla, ampuu ballistisia ohjuksia pelotellakseen, sabotoi länsimaita kyberhyökkäyksillä ja sabotaasilla ja käy informaatiosotaa länttä vastaan. Määränpään saavuttamiseksi kaikki keinot ovat sallittuja.
Länsi ei ole tätä kuitenkaan sisäistänyt, ja kärsii sen vuoksi.
– Tulemme aina jälkijunassa, kunnes ymmärrämme tämän kilpailun laajuuden, toimintakenttien moninaisuuden sekä niiden väliset yhteydet, eräs brittiupseeri tiivistää.
