Lasten halu rajoittaa omaa puhelimen käyttöään on kasvanut viime vuodesta, selviää puhelinoperaattori DNA:n teettämästä koululaistutkimuksesta. Tämän vuoden koululaistutkimuksen mukaan jopa 45 prosenttia sekä 5–12-vuotiaista että 13–16-vuotiaista lapsista ja nuorista haluaa itse rajoittaa puhelimella viettämäänsä aikaa, arvioivat lasten vanhemmat.
Tutkimuksessa vanhemmat arvioivat 5–16-vuotiaiden lastensa puhelimen käyttöä. Puolet 5–12-vuotiaiden lasten vanhemmista arvioi, että alakouluikäiselle sopiva aika puhelimen parissa olisi enintään 1–2 tuntia arkipäivisin. 16 prosenttia pitää puolestaan alle tuntia sopivana aikana puhelimella, ja 2-4 tuntia on sopiva lähes neljänneksen mielestä.
– Vanhempien arvioimat todelliset puhelimen käyttöajat ovat kuitenkin sopivaksi koettua aikaa pidempiä. Koululaistutkimuksen mukaan 5–12-vuotiaista lapsista 37 prosenttia käyttää puhelinta yhdestä kahteen tuntia arkipäivässä, vaikka jopa puolet vanhemmista arvioi maksimissaan 1–2 tunnin käyttöajan sopivaksi. 40 prosenttia alakouluikäisistä käyttää puhelinta puolestaan 2–4 tuntia päivittäin, vaikka ainoastaan neljännes vanhemmista arvioi tämän sopivaksi puhelimen käyttöajaksi, sanoo DNA-kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko tiedotteessa.
45 prosenttia kaikista lapsista ja nuorista haluaa kuitenkin itse rajoittaa puhelimella viettämäänsä aikaa. 5–12-vuotiaiden ikäryhmässä rajoittajien määrä on kahdeksan prosenttiyksikköä suurempi kuin viime vuonna, ja 13–16-vuotiaiden ikäryhmässä määrä on kasvanut yhdeksän prosenttiyksiköllä.
– On hienoa, että lapset ja nuoret ovat aiempaa aktiivisemmin itse tahtoneet rajoittaa puhelimella viettämäänsä aikaa. Aikuisen tehtävänä on tällöin kannustaa ja tukea lasta tässä tavoitteessa. Samalla aikuisten olisi hyvä tarkastella lastensa ruutuaikaa laajemminkin, sillä se saattaa olla paljon suurempi, kuin puhelimen parissa vietetty aika. Kokonaisuutena ruutuaika sisältää myös television, tietokoneen, tabletin ja muiden älylaitteiden sekä pelikonsoleiden äärellä vietetyn ajan, kertoo Aavikko.
Vanhempien lasten ikäryhmässä sopivana puhelimen käyttöaikana pidetään alle neljää tuntia päivässä. Vanhempien arvion mukaan 13–16-vuotiaista 45 prosenttia viettää arkipäivisin puhelimen äärellä 2–4 tuntia, mikä on 15 prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuonna. Noin viidesosa (23 prosenttia) käyttää puhelinta 4–6 tuntia päivässä, ja 12 prosenttia jopa yli kuusi tuntia päivässä.
Vanhempien mielestä yksi lapsen puhelimen käytön riskeistä onkin se, että puhelimella vietetään liikaa aikaa. Noin kolmannes lasten ja nuorten vanhemmista on kohdannut tämän haasteen lapsensa puhelimen käytössä. Muista älypuhelimiin liittyvistä negatiivisista ilmiöistä 5–12-vuotiaiden lasten vanhempia huolettaa eniten puhelimen katoaminen sekä päihteisiin, seksiin tai väkivaltaan liittyvät haitalliset sisällöt tai kontaktit. 13–16-vuotiaiden lasten vanhemmat ovat puolestaan huolissaan puhelimen käytön kielteisistä vaikutuksista lapsensa unen laatuun ja terveyteen.
Lapset käyttävät puhelinta aktiivisesti muun muassa koulu- ja opiskelutehtäviin, harrastuksiin sekä videoiden ja kuvien editointiin. Lisäksi he hyödyntävät sosiaalisen median sovelluksia yhteydenpitoon kavereidensa kanssa.
– Lapset ja nuoret ovat suurimmaksi osaksi fiksuja puhelimen käyttäjiä, ja vanhemman oma esimerkki sekä koko perheen yhteiset älylaitteiden käytön pelisäännöt ovat tässä keskeisessä roolissa. Suurin osa perheistä viettääkin säännöllisesti yhteistä älylaitteetonta aikaa. Näin toimitaan 70 prosentissa 5–12-vuotiaiden lasten perheistä, ja myös yli puolet nuorten perheistä kertoo viettävänsä toistuvasti aikaa perheenä ilman älylaitteita, toteaa Aavikko.
DNA:n yhdessä Nepa Insightin kanssa tekemä koululaistutkimus selvittää kouluikäisten lasten ja nuorten puhelimen käyttöön ja hankintaan liittyviä tekijöitä. Tutkimus on toteutettu jo yli kymmenen vuoden ajan. DNA:n vuoden 2024 koululaistutkimukseen vastasi online-paneelissa noin tuhat 5–16-vuotiaan lapsen vanhempaa.
LUE MYÖS:
Onko lapsesi koukussa älypuhelimeen? Näissä tilanteissa pitää huolestua
Huolestuttaako lapsesi netinkäyttö? Asiantuntija varoittaa virheestä
