Vihreän eli puhtaan siirtymän investointien etenemisestä on saatu tänä vuonna sekä positiivisia että negatiivisia signaaleja.

– Lukujen valossa tämän vuoden aikana merkittävimmät positiiviset investointipäätökset ovat kohdistuneet datakeskuksiin. Niissä näkyy selkeästi globaali tekoälyboomi yhdistettynä siihen, että Suomessa on erinomaiset olosuhteet sähköntuotannossa ja -siirrossa sekä hukkalämpöjen hyödyntämisessä. Tämä tekee Suomesta kilpailukykyisen ja näkyy investointipäätöksissä, toteaa Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtava asiantuntija Janne Peljo Verkkouutisille.

Myös biokaasuteollisuudessa on nähty alan kokoluokkaan nähden suuria investointipäätöksiä tänä vuonna.

Suurimmat pettymykset sen sijaan liittyvät akku- ja vetyteollisuuteen.

– Akkuteollisuudessa näkyvät makrosyklin vaikutukset autoteollisuuden haasteisiin, mitä kautta se näkyy akkuteollisuuden hankekannassa. Yhdysvaltain vihreää siirtymää tukeva IRA-paketti (Inflation Reduction Act) on onnistunut viemään tehokkaasti Eurooppaan suunniteltuja hankkeita osin Yhdysvaltoihin. Tämä näkyy myös Suomessa keskeytettyjen hankkeiden osalta. Toiveissa oli, että Suomeen olisi saatu merkittävän kokoluokan vetyinvestointipäätöksiä tämän vuoden aikana, mutta niitä ei ole tullut tai niihin on tullut viivästystä, Peljo arvioi.

Vetytalouden investointeja on vireillä yli 17 miljardin euron edestä. Peljo muistuttaa, että teknis-taloudellisesti järkevät vetyhankkeet olisi tärkeää saada eteenpäin.

– Suomen vetysektorin kehityksen näkymien osalta olemme kypsiä arvioimaan tilannetta vuosien 2026-27 aikana. Ensi vuonna pitäisi suomalaisista vetyhankkeista saada kuitenkin jo merkittäviä investointipäätöksiä, jos haluamme pysyä eurooppalaisen kärjen tuntumassa tässä kilpailussa, Peljo muistuttaa.

Keskeytyneitä hankkeita

Vihreitä hankkeita on myös keskeytetty jonkin verran. Peljo kertoo, että keskeytettyjen hankkeiden taustalta löytyy joitakin yhteisiä nimittäjiä.

– Yksi on se, että hankkeen valmistelija on samaan aikaan valmistellut useita hankkeita ympäri maailmaa ja sitten on päätetty priorisoida Yhdysvaltain markkinaa johtuen siellä saatavilla olevista taloudellisista kannusteista. Tämä on tarkoittanut, että Suomeen vastaavasti suunniteltu hanke ei ole lähtenyt toteutumaan, hän taustoittaa.

– Joitakin isoja hankkeita on keskeytetty, jotka ovat olleet tässä suhdannetilanteessa yhtiölle vaikeita toteuttaa. Lisäksi sellaisia hankkeita on keskeytetty, joissa luvitus on viivästynyt, kun on ollut paikallista vastustusta tai hyväksyttävyys ei ole ollut sillä tasolla, että toimijat olisivat halunneet viedä investoinnin loppuun.

Hankekanta kasvanut

EK:n ylläpitämän vihreiden investointien dataikkunan hankekanta on tällä hetkellä yhteensä noin 280 miljardia euroa. Hankekanta on kasvanut noin 10 miljardilla eurolla lokakuun jälkeen.

– Suomessa tehdään tavanomaisesti hyvänä vuonna teollisia investointeja noin 10 miljardin euron edestä. Verrattuna siihen on merkittävää, että kahdessa kuukaudessa tulee suunnitteluun kymmenen miljardin euron edestä lisää hankkeita, Peljo huomauttaa.

Viime aikoina on uutisoitu muun muassa Googlen kaavailemista datakeskusinvestoinneista Muhokselle ja Kajaaniin sekä projektiyhtiö Arctialin vähähiilisestä alumiinitehtaasta Kokkolaan.

Hankekannan kasvun taustalla on Peljon mukaan muutama olennainen asia.

– Vihreän siirtymän megatrendi ei ole poistunut tässä suhdannetilanteessa mihinkään. Euroopassa ja muualla maailmassa sähköistyminen on keskeinen ajuri. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa päästöttömän sähkön saatavuus on erinomaisella tasolla. Suomessa sähkö on Euroopan halvinta ja sähköntuotannosta yli 96 prosenttia on päästötöntä.

– Toinen huomio on, että hankkeiden aikajänteet ovat pitkiä. Monen hankkeen kohdalla puhutaan lähes 10 vuoden suunnitteluperiodista ennen niiden lopullista käynnistymistä. Toimijat suunnittelevat hanketta riippumatta suhdannetilanteesta. Siinä palataan fundamentteihin: onko sähkö puhdasta ja kustannustehokkaasti saatavilla, miten luvitus toimii, ja kuinka ennakoitava politiikkaympäristö on. Näissä Suomi pärjää kohtalaisen hyvin, Peljo huomauttaa.

Verohyvitys voimaan pian?

Hän muistuttaa myös, että hallituksen kaavaileman puhtaan siirtymän suurten investointien verokannustin on tärkeä väline pistämään hankkeisiin vauhtia.

Hallitus kaavailee yli 50 miljoonan euron vihreän siirtymän investoinneille verohyvitystä, jonka yritys voisi vähentää yhteisöverostaan. Verohyvitys odottaa tällä hetkellä vihreää valoa EU:lta eli on niin sanotussa notifikaatioprosessissa. Hallituslähteiden mukaan se on tarkoitus saada eduskunnan hyväksyttäväksi vielä joulukuun aikana ja voimaan ensi vuoden alussa.

Tämänhetkisten tietojen mukaan verotuki olisi enintään 20 prosenttia hankkeen investointikustannuksista ja sitä voisi saada korkeintaan 150 miljoonaa euroa. Täyden hyvityksen saisi 750 miljoonan euron investointikustannuksilla. Tuen saadakseen hankkeen investointipäätös olisi tehtävä vuoden 2025 loppuun menneessä, ja hankkeen täytyisi olla valmis kolmen vuoden sisällä tukipäätöksestä.

– Kaikki näkökulmat huomioiden tämä on todella tärkeä poliittinen instrumentti, jolla pystytään vauhdittamaan hankkeita. Teollisuuden suhdannetilanne Euroopassa on haastava: inflaatio ja korkeat korot vaikeuttavat pääomaintensiivisten investointien tekemistä. Muut Euroopan maat ja USA tarjoavat investointien houkuttelemiseksi varsin avokätisiä tukia. Suomen täytyy jollakin tavalla pystyä vastaamaan tähän.

Peljon mukaan tarkkarajainen ja määräaikainen tuki-instrumentti palvelee tarkoitustaan varsin hyvin.

– Sitä kautta pystytään luomaan määräaikainen kannustin toimijoille työntää hanke investointipäätöskynnyksen yli ja toteuttaa hanke nopeammin.

Peljo ei vielä halua arvioida, pitäisikö verohyvityksen alarajana olevaa 50 miljoonan euron investoinnin alarajaa laskea tai pitäisikö hyvitystä jatkaa ensi vuoden jälkeen.

– Ensiksi pitää nähdä, onko hyvityksellä toivottuja vaikutuksia, ja onko instrumentti tehokas työntämään hankkeita investointipäätösvaiheeseen ja toteutukseen.

Peljo muistuttaa, että lisäksi pitää seurata, mitä Euroopassa tehdään, ja miten eurooppalainen suhdanne- ja kilpailuympäristö kehittyy, koska verohyvitys on reaktio eurooppalaiseen valtiontukikilpailuun.

Odotettuja hankkeita viivästynyt

Arviolta noin 40-50 hanketta voisi nykyisillä rajauksilla sovellettuna osua investointien verohyvityksen piiriin. Näistä euromääräisesti suurimmat hankeluokat ovat vetytaloudessa ja akkuteknologioissa.

Peljo ei allekirjoita sitä, että vihreä siirtymä olisi jäämässä suutariksi, vaikka useiden merkittävien investointien tiedetään viivästyvän. Esimerkiksi Inkooseen suunnitellun miljardien eurojen terästehtaan investointihankkeen on uutisoitu olevan vaikeuksissa.

– Jos katsotaan hankekantaa, on totta, että tämän vuoden loppuun toivottuja ja odotettuja investointipäätöksiä ei ole saatu tänä vuonna vielä maaliin. Pitkälti se johtuu vaikeasta suhdannetilanteesta. Käytännössä olen toiveikas, että investointipäätöksiä ensimmäisistä isoista hankkeista saataisiin vihdoin ensi vuoden alkupuoliskon aikana.

– Uskon, että seuraavan parin vuoden aikana tullaan näkemään hyvin merkittäviä investointipäätöksiä. Se yltääkö niistä datakeskushankkeiden lisäksi yksikään miljardiluokkaan, jää nähtäväksi. Useamman sadan miljoonan euron investointipäätöksiä onnistutaan hallituksen kannustimen kautta saamaan vauhtiin, Peljo arvioi.