Kokoomuksen kansanedustajat Pia Kauma ja Aleksi Jäntti osallistuivat kesäkuussa julkaistun kokoomuksen eduskuntaryhmän lastensuojeluavauksen valmisteluun.
Edustajien mielestä yhteiskunnan tulee tukea mutta myös vaatia vanhemmuutta, sillä viime kädessä mikään yhteiskunnan palvelu ei voi korvata riittäviä vanhemmuustaitoja.
Heidän mukaansa viime vuosikymmeninä lastensuojelupalveluissa on menty suuntaan, jossa järeät toimet kohdistuvat myöhäisteineihin, osin koska pienet lapset piilottavat oireilunsa. Tämä pitkittää lasten kärsimystä. Laista myös puuttuu selkeät keinot, joilla vanhempien peittely-yrityksiin voidaan puuttua.
– Itselleni vanhempana on täysin sietämätön ajatus, että turvaton tarhaikäinen lapsi palautettaisiin kotiin, jossa on väkivaltaa tai huumeita. Niin kuitenkin käy Suomessa koko ajan, Kauma toteaa.
– Meidän pitää uskaltaa puuttua aikaisemmin kodin vaarallisiin olosuhteisiin. Esimerkiksi huumeita käyttäviltä huoltajilta pitää voida edellyttää päihteettömyyttä ja sitoutumista kuntoutukseen. Jos sitoutumista ei ole, lapsella pitää olla oikeus suojaan ja uusien kiintymyssuhteiden luomiseen.
Edustaja Jäntin mukaan perheitä kohdellaan epäluontevalla tavalla palvelujärjestelmässä.
– Perhe on yksikkö. Jos edes yksi lapsi tai perheenjäsen kohtaa väkivaltaa kotona, on selvää, että muutkin perheenjäsenet kärsivät. Tällöin ei riitä, että vain kyseisen pahoinpitelyn uhri sijoitetaan turvaan. Koko muu perhe pitäisi tällaisissa tilanteissa ottaa arvioitavaksi ja tarvittaessa sijoittaa suojaan, Jäntti sanoo.
Edustajat huomauttavat, että liian monelle lapselle nykyinen sijaishuollon palvelujärjestelmä toistaa hylkäämisen kokemusta.
– Ensin voi kestää vuosia, että lasta autetaan. Sitten lasta saatetaan pompotella yksiköistä toiseen, usein hyvin lyhyellä varoitusajalla. Muihin pohjoismaihin verrattuna hyödynnämme sijaisperheitä ja läheisadoptiota liian vähän. Toisaalta emme myöskään onnistu perheiden jälleenyhdistämisessä, vaikka se on lain tavoite. Jälleenyhdistäminen toteutuu vain 4 prosentissa sijoituksista. Liian usein emme siis pysty auttamaan lasta, vanhempia emmekä perhettä, Kauma sanoo.
– Tiedämme lasten voivan paremmin kodinomaisessa ympäristössä. Lapset tarvitsevat turvallisen aikuisen ja pysyvyyttä elämäänsä. Meidän täytyy voimistaa lastensuojelua niin, että mahdollisimman moni lapsi saa kasvaa turvallisessa kodissa. Esimerkiksi perhepalveluihin tai lääkärintarkastukseen osallistuminen pitää säätää lakiin lapsen oikeudeksi ja vanhemman velvollisuudeksi, jo ennen kuin lapsi edes sijoitetaan, Jäntti toteaa.
