Latvialaisen huippupoliitikko Artis Pabriksin mielestä suomalaisten huolet itärajasta ovat hyvin perusteltuja.
Pabriks arvioi Verkkouutisten haastattelussa, että tilanne Venäjän kanssa tulee vain pahenemaan.
– Kansainvälisesti olemme menossa huonompaan suuntaan. Voimme odottaa venäjän puolelta tänä vuonna yhä enemmän erilaisia provokaatioita, hybridihyökkäyksiä ja muuta häirintää, joihin voi tietysti sisältyä kybertoimintaa,
– Venäjä voi ehdottomasti lisätä painetta rajallanne. He ovat jo aloittaneet. Tätä ei voida sulkea pois.
Artis Pabriks tietää, mistä puhuu. Hän oli Latvian ulkoministerinä 2004-2007 ja puolustusministerinä kahteen kertaan, vuosina 2010-2014 ja 2019-2022. Pabriks on toiminut myös europarlamentaarikkona ja johtaa nykyisin Northern European Policy Center -ajatushautomoa. Hän on jälleen ehdolla seuraavissa eurovaaleissa.
Puolustusministeriaikanaan Pabriks paini Venäjän vaikuttamisoperaatioiden kanssa.
– He ovat käyneet tällaista raja- ja siirtolaistaistoa yli kaksi vuotta meidän kanssamme. Me olemme jo sopeutuneet tähän, ja he tietävät meidän käyttävän kaikkia tarvittavia voimakeinoja maahantulon estämiseksi, latvialaisvaikuttaja sanoo.
Latvian, Liettuan ja Puolan rajoille on masinoitu jo vuosikausia tulijoita Valko-Venäjältä. Kremlin on arvioitu vaikuttaneen tilanteen taustalla. Maat ovat ottaneet tiukan linjan. Vaikka tulijat anoisivatkin turvapaikkaa, päästetään heitä sisään käytännössä vain yksilöllisen harkinnan perusteella esimerkiksi ikään tai terveyteen perustuvista syistä. Linjaa kutsutaan takaisin työntämiseksi eli push backiksi.
Kansainvälisten sopimusten vastaiseksi syytetty linja on puhuttanut meilläkin. Viranomaiset ja päättäjät ovat olleet asiasta vaitonaisia.
Verkkouutisten eduskuntaryhmille tekemän kyselyn perusteella push back -laille olisi laaja kannatus hallituksessa ja oppositiossa. Hallituslähteiden ja viranomaisten kanssa käytyjen taustakeskustelujen perusteella tällaisen lain säätämistä pidetään kuitenkin varsin hankalana. Push backin ajatellaan olevan ristiriidassa Suomen kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Jotkut lähteet huomauttavat myös, ettei push backille ole edes olemassa yhtenäistä määritelmää, jonka pohjalta sitä koskevaa sääntelyä voitaisiin kehittää.
Valmisteltavasta uudesta rajamenettelystä ei myöskään todennäköisesti ole juuri apua rajan paineeseen. Sisäministeriön mukaan sitä olisi voitu soveltaa vain sataan noin 1300 itärajalta tähän mennessä tulleeseen.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ei suostunut määrittelemään push backia Verkkouutisten Asiakysymys-videohaastattelussa tällä viikolla. Rantasen mukaan kaikki keinot rajan turvaamiseksi on kuitekin tutkittava. Tarkemmin ministeri ei keinoja lähtenyt avaamaan. Taustakeskustelujen perusteella virallisen Suomen niukkasanaisen julkisen linjan takana on myös halu olla paljastamatta kortteja Suomen toimia julkisuudenkin kautta seuraavalle Venäjälle.
Tähän Moskova luottaa
Ex-ministeri Artis Pabriks myöntää latvialaisten ottaneen tiukassa linjassaan tietoisen riskin ulkomaiden ja kansalaisjärjestöjen arvostelusta.
Hän jatkaa vertaamalla Baltian maita ja Suomea.
– Venäläiset näkevät teidät tällaisessa tapauksessa kenties hieman heikompina kuin meidät. Teidän oletetaan edustavan meitä enemmän länsimaista arvojärjestelmää, joka tunnetaan avoimuudestaan pakolaisten suhteen.
Moskovassa luotetaan Pabriksin mukaan siihen, että välineellistetyllä maahantulolla painostamisella voidaan saavuttaa Suomessa enemmän kuin esimerkiksi Baltiassa.
– Me ensinnäkin yksinkertaisesti sanoimme heti ”ei” ja toisekseen, he ovat jo ottaneet selvää siitä, miten me vastaamme tällaiseen, Pabriks avaa.
Suomessa ilmiö on hänen mukaansa jossain määrin uusi, ja Venäjä näkee yhä iskun paikkoja.
– He haluavat luoda sisäistä hajaannusta: ”päästetäänkö tulijat sisään vai ei, entä ihmisoikeudet, ihmisiä on autettava, siellä on lapsia, siellä on sairaita ja niin edelleen”, Artis Pabriks luettelee Venäjän toivomaa keskustelua.
Hänen mukaansa Kreml saattaa myös yrittää politisoida itärajan tulijoihin mahdollisesti liittyviä oikeustapauksia Suomessa.
– Tämä kaikki pelaa Venäjän pussiin. He eivät välitä näistä ihmisistä pätkän vertaa. He yksinkertaisesti haluavat luoda Suomelle ja lännelle yhä enemmän painetta.
Venäjä kääntää oikeusvaltiota itseään vastaan
Suomella ei Artis Pabriksin mukaan ole juuri vaihtoehtoja.
– Minun on ikäväkseni todettava, että ainoa oikea ratkaisu Suomen puolelta olisi yksinkertaisesti torjua tulijat.
Venäjä on hänen mukaansa kenties ottanut opiksi aiemmasta. Suomen laki ja viranomaiskäytännöt tunnetaan Moskovassa tarkkaan.
Latviassa tulijoita lähetettiin heti alkuun maastorajoille. Suomessa liikenne on taas siirtynyt maastoon vasta, kun rajanylityspaikat suljettiin. Artis Pabriks arvioi, että erilaisen lähestymistavan ajatuksena oli nimenomaan haastaa Suomea viranomaisten ja oikeusjärjestelmän painostamisen kautta.
– Moskova käyttää demokratian työkaluja demokratian purkamiseen. He tutkivat meidän oikeusjärjestelmiämme, käyntäntöjämme ja tapojamme. Sitten he toteavat, että tehän olettekin varsinainen demokratia, näyttäkäähän, miten te toimitte tällaisessa tilanteessa.
– Venäläiset ajattelivat, että koska te suomalaiset olette aina olleet niin ihmisoikeusmyönteisiä, te annatte periksi. Ja näin teidän nimenomaan ei pitäisi toimia.
Verkkouutisten viranomaislähteistä saamien tietojen mukaan Suomen nopeat toimet itärajalla ovatkin tähän mennessä olleet jopa jonkinasteinen yllätys Moskovalle.
Artis Pabriks myöntää maahantulon estämiseen sisältyvän riskejä juridisista ongelmista. Toisaalta uhattuna on hänen mukaansa kansallinen turvallisuus.
– Jaksan uskoa, että meillä muilla mailla on tarpeeksi järkeä päässä ja kykyä tehdä yhteistyötä, ettei tästä tule ongelmaa. Emmehän me kukaan halua kymmeniä- tai satojatuhansia tulijoita Venäjältä maihimme tai ylittämään rajoja [Euroopassa] samalla kun tiedämme, että kyse on puhtaasti hybridihyökkäyksestä, hän sanoo.
Artis Pabriksin mielestä esimerkiksi turvapaikanhakua koskeva kansainvälinen sopimusjärjestelmä ja EU:n maahanmuuttopolitiikka eivät enää ole nykyisen kansainvälisen tilanteen tasalla.
– Jos vaikka meillä Latviassa tai Suomessa on päätettävä, noudatammeko vanhentunutta sopimusta sataprosenttisesti vai suojelemmeko itsenäisyyttämme ja suvereniteettiamme, on valinta mielestäni hyvin selvä, hän jatkaa.
Entinen ministeri muistuttaa, että sopimusten mahdollinen muuttaminen kestää kauan. Nopeissa tilanteissa tietynlainen luovuus ja soveltavat ratkaisut voivat olla pakollisia.
– Olen pahoillani suorapuheisuudestani, mutta emmehän me voi olla idiootteja ja yksinkertaisesti hyppiä Venäjän tahdissa. Tähänhän he juuri pyrkivät.
Mihin Moskova pyrkii?
Latviassa rajan juridinen tilanne on Artis Pabriksin mukaan ratkaistu poikkeusolojen lainsäädännöllä ja julistamalla rajalle poikkeustila. Tulijoita on kuitenkin päästetty maahan esimerkiksi jos heidän henkensä on katsottu olevan vaarassa. Maahan on myös otettu vaikkapa lapsia, jos heitä rajalle on tuotu. Samanlaista lähestymistapaa ex-ministeri suosittelee Suomellekin.
Rajan täydellistä sulkemista turvapaikanhaulta on pidetty meillä kuitenkin mahdottomana Suomen kansainväliset velvoitteet huomioon ottaen. Esimerkiksi marraskuun lopussa julkaistussa rajan toimia koskevassa hallituksen muistiossa todettiin, että itärajaa ei voitaisi täysin sulkea kaikelta turvapaikanhaulta edes sotatilassa.
Suomessa kovien rajatoimien vastustajat ovat huomautelleet jatkuvasti, että kyse on toistaiseksi ollut verrattain pienistä määristä tulijoita, jotka kyllä mahtuvat Suomeen. Linjaa voitaisiin ikään kuin tiukentaa vasta, kun tilanne on tarpeeksi paha.
Tämä ymmärretään Artis Pabriksin mukaan Venäjälläkin. Siksi määriä pyritään sääntelemään.
– Mutta mikä sitten on paha tilanne? Maailman tilanne on yhä huonompi. Ette ehkä tunne tätä juuri nyt rajallanne, mutta kun katsotte isompaa kuvaa, on tilanne tosiaan kehno. Jos odottaa siihen, että tämä äityy ”tarpeeksi pahaksi”, on jo myöhässä.
Mihin Venäjä pyrkii pitkässä juoksussa?
– Emme osaa edes kuvitella kaikkea, mihin he saattavat ryhtyä, Artis Pabriks vastaa.
Hän vertaa Moskovan ja länsimaiden välistä asetelmaa jäätyneeseen vesistöön. Jos jääpeitteessä on pienikin aukko, pulpahtaa sieltä heti jotakin pintaan.
– On aukko sitten juridinen, sotilaallinen tai poliittinen, käyttävät he sitä hyväkseen ja yrittävät murtaa sitä suuremmaksi. Venäjä käy asymmetristä sotaa länsimaita vastaan. Meidän on varauduttava kaikenlaisiin yllätyksiin.
– Saatan olla väärässä, mutta minusta he näkivät teidät tässä siirtolaisasiassa juurikin tällaisena heikompana kohtana, koska te olette hyvin liberaali demokratia. Venäläiset käyttävät teidän arvojanne teitä vastaan – ja tässä he yleensä myös onnistuvat lännessä.