– Investoimme nyt voimakkaasti teknologiaan, jolla tunnistetaan ja torjutaan vedenalaisia uhkia, sanoo Euroopan unionin digikomissaari Henna Virkkunen. Virkkunen puhui medialle Itämeren alueen Nato-maiden huippukokouksen aluksi.
– Investoimme teknologiaan, jonka avulla voimme valvoa paremmin, esimerkiksi älykaapeleiden sensoreiden kehittämiseen. Lisäksi investoimme korjauskapasiteettiin, Virkkunen sanoi.
Hän korosti, että varjolaivaston avulla kierretään pakotteita, ja pakotteista keskustellaan huippukokouksessa myös.
Lehdistötilaisuuteen osallistuivat myös Saksan liittokansleri Olaf Scholz, Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson, Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs, Liettuan presidentti Gitanas Nausėda sekä Tanskan pääministeri Mette Frederiksen.
Liettuan presidentti Nausėda kiitteli Suomen reagointia sen pysäytettyä varjolaivastoalus Eagle S:n joulupäivänä.
– On hyvin todennäköistä, että kolme tapausta kolmentoista kuukauden aikana eivät ole onnettomuuksia, Nausėda sanoi. Hänestä pakotteet eivät toistaiseksi riitä.
– Nyt pakotelistalla on 79 alusta. Valitettavasti se on vain 79 alusta noin 600:sta tai jopa tuhannesta aluksesta.
Latvian presidentti Edgars Rinkēvičsin mielestä Itämeri pitäisi pystyä tarvittaessa sulkemaan. Myös häneltä Suomen joulukuinen toiminta Eagle S:n pysäyttämisessä keräsi kiitosta.
– Suomi toimi esimerkillisesti, Rinkēvičs sanoi. Hänestä EU on jäljessä Yhdysvaltoja ja Iso-Britanniaa Venäjän varjolaivaston toiminnan rajoittamisessa, ja myös muunlaisiin tapahtumaketjuihin on pystyttävä varautumaan.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz painotti, että yhteistä keskustelua ja yhteistyötä tarvitaan myös siihen, että ratkaistaan, miten yksityinen sektori saadaan mukaan. Varjolaivasto edustaa kaupallista meriliikennettä, vaikka sen öljykuljetukset hyödyttävätkin Venäjän valtiota.
– Vaikka tilanne on vaikea, meidän on osoitettava että rajat vedetään. Tähänkin tarvitsemme yhteydenpitoa ja yhteisiä keskusteluja, Scholz sanoi.
– Infrastruktuurin suojaamisesta on keskusteltava myös infrastruktuurin omistavien yritysten kanssa – vedenalaiset sähkö- ja tietoliikennekaapelit ovat enimmäkseen yksityisessä omistuksessa.
Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson huomautti, että Ruotsilla on Itämeren maista kaikkein eniten rantaviivaa. Se myös tutkii parhaillaan omaan kaapeliinsa kohdistunutta vedenalaista sabotaasia. Kiinaan rekisteröidyn Yi Peng 3 -aluksen epäillään vahingoittaneen Ruotsin ja Liettuan välistä tietoliikennekaapelia marraskuussa.
Tanskan pääministeri Mette Frederiksenin mielestä Itämerellä todella tarvitaan nyt tiiviimpää yhteistyötä. Tanskalla on siihen halu ja tahto.
– Meillä on erityinen velvollisuus ja vastuu. Varjolaivasto on yksi Venäjän tapa levittää omaa sotaansa, Frederiksen sanoi. Hän tunnisti sen, että juridisesti tilanne on vaikea, ja siksikin yhteinen dialogi ja yhteistyö ovat tärkeitä.
Nato-huippukokoukseen osallistuvat myös tasavallan presidentti Alexander Stubb, Naton pääsihteeri Mark Rutte, Viron pääministeri Kristen Michal sekä Puolan pääministeri Donald Tusk.
