Latvian ulkoministeri Krisjanis Karins sanoo Latvian presidentti Edgars Rinkevicsin puheiden Itämeren sulkemisesta olleen hänen omaa ajatteluaan.
– Hän yksinkertaisesti pohti eteenpäin seurauksia [jos Venäjä todistetaan syylliseksi sabotaasiin Suomenlahdella]. Tästä ei ole käyty mitään keskustelua hallituksessa, Karins kertoo Verkkouutisille Riiassa.
Edgars Rinkevics sanoi eilen Latvian television haastattelussa, että jos Venäjän voidaan osoittaa syyllistyneen Balticconnector-kaasuputken ja datakaapelien vaurioittamiseen Suomenlahdella, pitäisi Naton harkita Itämeren sulkemista.
Krisjanis Karins myöntää, että kyse on varsin äärimmäisestä ehdotuksesta, joka herättää heti käytännön kysymyksiä, kuten kauppamerenkulun tilanteen.
– Tällainen kommentti kuitenkin luo keskustelua, ja tämä on erittäin hyvä asia. Meidän on ajateltava enemmän sitä, miten me oikeasti aiomme toimia. Toisessa ääripäässä on vaihtoehto, jossa emme tee mitään.
Nato-maat ovat jo lisänneet Itämeren valvontaa. Tämä on Karinsin mukaan vähintä, mitä nyt voidaan tehdä. Jatkossa alueen laivaliikennettä pitäisi hänen mielestään pystyä seuraamaan paljon aiempaa tehokkaammin.
Sanotaan, että saamme todisteet siitä, että Venäjä oli Suomenlahden sabotaasin takana, tulisiko Naton neljäs tai viides artikla kysymykseen?
– Tästä seuraisi varmasti selvä reaktio Natolta. Mikä artikla? Ehdottomasti ainakin neljäs, Karins vastaa.
Vaikka aukottomia todisteita ei saataisikaan, riittää tieto siitä, että putken ja kaapeleiden vauriot ovat jonkun aiheuttamia rajaamaan vaihtoehdot ministerin mukaan vähiin.
– Mahdollisia syyllisiä on vain kaksi. Ensimmäinen on jokin oikeasti itsenäinen toimija, joka haluaa vain aiheuttaa kaaosta James Bond -elokuvien tyyliin, Karins naurahtaa sarkastisesti.
– Toinen vaihtoehto on, että Venäjä on suoraan tai epäsuoraan tämän takana. Se on ainoa maa, jolla tähän on intressi. Ei se olisi Ruotsi, Tanska, Latvia, Suomi tai Viro – ei tällä alueella ole kovin montaa toimijaa, hän jatkaa.
Karinsin mielestä Suomenlahden tapahtumien pitää tutkinnan tuloksista riippumatta herättää Itämeren alueen liittolaiset pohtimaan, miten puolustusta ja valvontaa merellä voidaan parantaa.
– Me lähdemme aina helpoimmasta askeleesta. Eli nyt otamme valvontakyvyt, joita meillä on ja ryhdymme käyttämään niitä. Mutta mitkä ovat ne seuraavat askeleet? Tätä keskustelua Nato-maiden hallituksissa käydään.
Latvian ulkoministeri vahvistaa, että lisää toimia on tulossa. Hänen mukaansa pohdinnassa on, pannaanko ne kaikki toimeen kerralla vai pala palalta.
– Valvonta on avain. Meidän pitäisi päästä siihen, ettei kukaan voisi tehdä tällaista [Suomenlahden sabotaasia] ilman, että me tiedämme tällaista olevan tekeillä. Emme ole vielä tässä pisteessä, mutta uskon siihen pääsyn olevan vain ajan kysymys.
– Tuleeko tähän kuulumaan jonkinlaista nykyistä tiukempaa meriliikenteen hallintaa Itämerellä – varsin mahdollista, että vastaus on kyllä.
Krisjanis Karinsin mukaan meidän on joka tapauksessa yhä pohdittava, miten ylipäänsä suhtaudumme Venäjään.
– Olemme jo muuttaneet suhtautumistamme valtavasti, ja meidän on jatkettava tätä työtä liittolaisten kesken. Olemme nyt nähneet kaksi tapausta, jossa kriittistä vedenalaista infrastruktuuria Itämerellä on sabotoitu. Uhka voi realisoitua missä tahansa veden alla.
