Venäläinen kaupallinen ilmailunäyttely MAKS, joka on aiemmin järjestetty vuosittain Žukovskin lentokentällä Moskovan lähellä, on peruttu, kertoo Interfax. Media perustaa tietonsa kolmeen lähteeseensä Venäjän ilmailuteollisuudessa.
Venäjän suurin, vuodesta 1993 lähtien järjestetty ilmailunäyttely, joka sai valtiollisen aseman 2000-luvun alussa, peruttiin nyt jo toisen kerran peräkkäin. Vaikka peruuttamispäätöstä ei ole vielä tehty muodollisesti, se on kuitenkin tehty jo käytännössä, kertoo Interfaxin lähde. MAKS piti RIA Novostin mukaan järjestää 23.—28. heinäkuuta 2024.
Viime vuonna MAKS peruttiin ensimmäistä kertaa 30 vuoteen. Syynä olivat Venäjän ilmailuteollisuudelle asetetut kansainväliset pakotteet, kertoi hallitusta lähellä oleva lähde Vedomostille. Näyttelyyn ei olisi saatu mitään näytettävää, koska ulkomaiset yritykset olivat pääosin haluttomia osallistumaan eikä kotimainen ilmailuteollisuus ollut saanut mitään lentoon. Osien ja komponenttien tuontia korvaavat projektit olivat kesken. Ilmeisesti tilanne ei ole muuttunut.
Viime vuoden alkupuoliskolla tuotantolinjat toimittivat asiakkaille Rosstatin mukaan vain kaksi siviilikonetta. Kaikki kotimaiset tuotanto-ohjelmat ovat myöhässä. Irkut MC-21 -matkustajakoneen tuotantoa ei saada käyntiin komposiittiosien puutteen takia. Niitä toimitti aiemmin Rosatomin tytäryhtiö Umatex, joka on joutunut pakotteiden kohteeksi. Iljušin Il-114-300 -potkuriturbiinikoneen heikkoudeksi on osoittautunut Klimov TV7-117ST -moottori, joka ei läpäissyt koelentoja ja johti jopa Il-112V -kuljetuskoneen maahansyöksyyn.
Samaan aikaan venäläisten sotilaskoneiden kysyntä on romahtanut. Viime marraskuussa Lähi-idän suurimmassa ilmailunäyttelyssä Dubaissa valtionyhtiö Rostec ei saanut yhtään tilausta, vaikka vielä kuusi vuotta aikaisemmin sama näyttely toi tilauksia 10 miljardin dollarin arvosta. Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutti SIPRIn mukaan Venäjän 78 sotilaslentokoneen vientitilauskanta vuonna 2023 on vain seitsemän prosenttia Yhdysvaltojen 1071 koneen tilauskannasta, ja se häviää myös Ranskalle (223 konetta), Etelä-Korealle (142) ja Kiinalle (94).
Maan siviili-ilmailuteollisuus sakkaa Kremlin mahtailevista suunnitelmista huolimatta: Putinin 7. toukokuuta 2023 allekirjoittamien kansallisten kehitystavoitteiden mukaan kotimaisten lentoyhtiöiden koneista puolet pitäisi olla kotimaisia vuoteen 2030 mennessä.
Lentokoneteollisuuden kehitysohjelma edellyttäisi matkustajakoneiden tuotannon kasvattamista 46-kertaiseksi. Pakotteista ja länsiteknologian puutteesta huolimatta Venäjän hallituksen virkamiesten mukaan teollisuuden pitäisi tuottaa 120 siviililentokonetta vuonna 2026, 200 konetta vuonna 2028 ja yli 230 konetta vuonna 2030.
Venäjä ei ole 2000-luvulla kertaakaan tuottanut enempää kuin 40—50 siviilikonetta vuodessa. Jopa 1980-luvun lopun Neuvostoliitossa tuotantolinjoilta ei tullut enempää kuin 60—70 konetta vuodessa. Uuden strategian mukaan vuosina 2023—2030 pitäisi tuottaa yli 1 000 uutta matkustajakonetta, enemmän kuin edellisenä 40 vuonna yhteensä.
