Myös lentojen määrä Suomen ilmatilassa on edelleen kasvanut, vaikka kotimaan lentojen määrä hieman laski, kertoo Fintraffic.
– Sekä raiteilla että maanteillä kulkevien tavarakuljetusten määrä on lähtenyt kuluvana vuonna kasvuun. Tämä on hyvä merkki, joka voi ennakoida talouden toimeliaisuuden vähitellen piristyvän, sanoo toimitusjohtaja Pia Julin Fintrafficista.
– Myös kansainvälisen lentoliikenteen määrä on edelleen jatkanut kasvuaan Suomessa. Kotimaan sisäinen lentoliikenne keskittyy entistä selvemmin pidemmille reiteille, mikä on linjassa sen kanssa, että lentokone nousee kyselymme mukaan junan rinnalle suomalaisten suosituimmaksi kulkumuodoksi yli 600 kilometrin matkoilla, hän jatkaa.
Lentoliikenteen elpyminen on jatkunut vahvana
Suomen lentoreittipalveluiden kysyntä on kasvanut merkittävästi kuluvan vuoden kolmannella vuosineljänneksellä. Kokonaislentomäärä kasvoi 9,8 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
Saapuvien ja lähtevien lentojen määrät kasvoivat 11,9 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Ylilennot Suomen ilmatilassa kasvoivat 11,6 prosenttia. Kiinalaiset lentoyhtiöt ovat edelleen lisänneet ylilentoja, mutta lentomääriä ovat lisänneet myös muut Aasian ja Lähi-idän lentoyhtiöt.
Vaikka kotimaan liikenteessä lentojen määrä on hieman laskenut (-4,7 %), lennettyjen kilometrien määrä kotimaan reiteillä on kasvanut. Se kertoo siitä, että lentoliikenteen rooli kotimaan sisäisessä liikenteessä korostuu erityisesti pidemmillä etäisyyksillä.
Ennakkotietojen mukaan Lapin lentoliikenne on saavuttamassa tulevana talvena koronaa edeltävän tason, mikä on positiivinen signaali erityisesti pohjoisen matkailun kannalta.
Tavaraliikenteen määrä kasvoi rautateillä 21 prosenttia
Tavaraliikenteen määrä rautateillä oli heinä-syyskuussa 21 prosenttia edellisvuoden vastaavaa aikaa suurempi. Tavaraliikenteen määrän nousu johtuu osittain raakapuun siirtokuljetuksista tehtaiden tarpeisiin sekä raakapuuterminaalien käyttöönotoista.
Lähiliikenteen määrä nousi reippaat kolme prosenttia. Lähiliikenteen kasvua on mahdollistanut esimerkiksi se, että vuosi sitten työt Tikkurilassa Vantaalla rajoittivat junaliikennettä huomattavasti enemmän kuin tänä vuonna vastaavalla ajanjaksolla.
Myös esimerkiksi Karjaa–Hanko-välin liikennöinnin käynnistyminen on lisännyt lähiliikennettä. Käytännössä tämä on lisännyt lähijunaliikennettä noin 12–14 junavuoroa vuorokaudessa eli noin 400 junaa kuukaudessa. Kaukojunien määrä laski jonkin verran (-2,1 %) verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.
Junien täsmällisyysprosentit olivat kauttaaltaan jonkin verran laskussa. Lähiliikenteessä täsmällisyys oli 91,7 prosenttia (95,4 %), kaukoliikenteessä 85,0 prosenttia (89,8 %) ja tavaraliikenteessä 92,2 prosenttia (94,2 %).
Lukuihin ovat vaikuttaneet muun muassa ratatyöt esimerkiksi Tampere–Seinäjoki-välillä. Täsmällisyys oli heinä-syyskuussa kuitenkin parempi kuin tämän vuoden huhti-kesäkuussa.
Kesällä ratatöitä tehtiin runsaasti eri puolilla Suomea, yhteensä 40 340 (39 781). Näiden seurauksena eri puolille Suomea on asetettu nopeusrajoituksia, mikä on vaikuttanut myös junien täsmällisyyteen. Suuria ratahankkeita ovat esimerkiksi Espoon kaupunkirata, Tikkurila, Kytömaa-Ainola, Seinäjoen matkakeskuksen rakentaminen, eri ratapihahankkeet sekä Kupittaa-Turku.
Raskaan liikenteen määrä kasvoi maanteillä
Tieliikenteen kokonaismäärät pääteillä ovat heinä-syyskuussa olleet hienoisessa nousussa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Raskaan liikenteen määrät ovat nousseet hieman yli kolme prosenttia. Henkilö- ja pakettiautojen määrissä on nähtävissä vastaavasti noin prosentin kasvu.
Maanteillämme on liikkunut tänä vuonna jälleen runsaasti myös isoja erikoiskuljetuksia. Aivan viime vuosien ennätyslukemiin ei tänä vuonna olla kuitenkaan ylletty, sillä tammi-syyskuun aikana erikoiskuljetuslupia on annettu noin 7 600 kuljetukselle.
