Li Andersson pitää ilmavoimien uutta hävittäjähankintaa myös poliittisena kysymyksenä. Hänen mukaansa Suomi ei tarvitse niin montaa hävittäjää kun on esitetty.
– Heillä (puolustusvoimilla) on arvokasta tietoa, joka on otettava huomioon, mutta Suomen historiasta löytyy myös aiempia esimerkkejä tapauksista, joissa puolustusvoimat on ilmoittanut vahvasti, että tarvitaan taisteluhelikoptereita tai muita hankintoja, jotka eivät itse asiassa olleetkaan niin tarpeellisia.
– Me kyseenalaistamme hankinnan koon (64 hävittäjää) ja olemme sitä mieltä, että työllisyysnäkökohdat ja pohjoismainen puolustusyhteistyö ovat tärkeitä, vasemmistoliiton puheenjohtaja Andersson muotoilee Hufvudstadsbladetin haastattelussa.
Li Anderssonilta kysytään, tarkoittaako hän, että Suomen tulisi ostaa seuraava hävittäjänsä Ruotsista.
– Emme ole ottaneet kantaa maahan tai konetyyppiin, mutta nämä kriteerit tulisi huomioida, hän vastaa.
Hornetien korvaajaa haetaan HX-hankkeessa. Ehdolla ovat amerikkalaiset Lockheed Martin F-35 Lightning ja Boeing Super Hornet sekä sen elektronisen sodankäynnin Growler versio, ranskalainen Dassault Rafale, yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon ja ruotsalainen Saab JAS Gripen.
Puolustusministeriön mukaan koko Suomen puolustaminen vaatii nykyisten Hornetien korvaamista yli 64 hävittäjäkoneella. Myös puolustusvoimat on todennut, että uusia koneita tarvitaan nykyistä Hornet-kalustoa vastaava määrä. Horneteja ostettiin alun perin 64, mutta kaksi on poistunut käytöstä. Vähempi tarkoittaisi, ettei koko Suomea kyettäisi puolustamaan. Hornetien korvaamisen on arvioitu maksavan yhteensä noin 7-10 miljardia euroa.
Vasemmistoliiton puheenjohtajalta kysytään haastattelussa, voiko hän kertoa, minkä alueen Suomesta voisi jättää ilman ilmavoimien puolustusta, jos hävittäjien määrää leikataan.
– En voi vastata tähän. Emme ole antaneet tarkkaa määrää hävittäjille, mutta olemme sanoneet, että kyseenalaistamme hankinnan aiotun suuruuden, hän vastaa.
Li Andersson nostaa esiin myös hankkeen hinnan. Hän puhuu kuitenkin ”kymmenistä miljardeista”.
– Tietenkin maata on kyettävä puolustamaan, mutta ilmavoimia ei voi mitoittaa niin kuin Suomi olisi ryhtymässä hyökkäyssotaan tai johonkin vastaavaan, hän toteaa.
Anderssonille huomautetaan, että Suomella on vain puolustussuunnitelmia.
– Ymmärrän, että puolustusvoimissa tarkastellaan vain puolustusvoimien tarpeita, mutta poliitikkoina meidän vastuullamme on katsoa kokonaisuutta ja sitä, millaiset ovat vaikutukset julkiseen talouteen, hän toteaa.
