Vasemmistoliiton puheenjohtaja, toimitusministeristön opetusministeri Li Andersson kommentoi puolueensa eduskuntavaalitappiota Kansan Uutisissa. Anderssonin mukaan seuraavissa eduskuntavaaleissa ratkaistaan puolueen kohtalo osassa Suomea.
Vasemmistoliitto menetti kevään eduskuntavaaleissa viisi paikkaa, saaden eduskuntaan 11 kansanedustajaa. Kyseessä on vasemmistoliiton historian pienin eduskuntaryhmä. Puolue menetti muun muassa ainoat paikkansa Lapin, Keski-Suomen ja Satakunnan vaalipiireissä.
Monissa vaalipiireissä vuoden 2027 eduskuntavaalit ovat vasemmistoliitolle ”kohtalonvaalit”, Li Andersson luonnehtii.
– Jos nyt menetettyjä paikkoja ei saada takaisin, niissä vaalipiireissä voittaminen on tulevaisuudessa todella vaikeaa, kuten olemme nähneet Kaakkois-Suomessa.
Anderssonin mukaan puolue aikoo laatia vaalipiirikohtaisia vaalitulosanalyysejä ja kyselyitä. Vasemmistoliitto suunnittelee myös koko jäsenistölle osoitettua kyselyitä, jossa kerätään puolueaktiivien kokemuksia vaalikampanjasta sekä vasemmistoliittolaisten näkemyksiä puolueen politiikan painopisteistä.
– Kun tiedämme tulevan hallituksen kokoonpanon ja sen ajaman linjan, aiomme käyttää kyselyä hyödyksi oppositiolinjamme rakentamiseen, Andersson sanoo.
Andersson kommentoi lehdelle myös seuraavia Suomessa pidettäviä vaaleja, eli ensi vuoden presidentinvaaleja. Vasemmistoliiton tulee puheenjohtajansa mukaan asettaa oma presidenttiehdokas. Andersson toteaa pitävänsä epätodennäköisenä, että vasemmistoliiton kannattajat ryhmittyisivät ”noin vaan” toisen puolueen ehdokkaan taakse.
Vasemmistoliitto on historiansa aikana asettanut oman ehdokkaan vuosien 1994, 2012 ja 2018 presidentinvaaleihin. Vuoden 2000 ja 2006 vaaleissa puolue tuki SDP:n ehdokasta.
