Kansainvälinen StudyFinds -sivusto on nostanut esille suomalaisen tutkimuksen lasten ruutuajasta.
– Puhelimeen liimautuneista lapsista tulee todennäköisemmin hermostuneita ja masentuneita teini-ikäisinä, jutun otsikossa kerrotaan.
Sivuston jutussa kerrotaan Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikön yhteistyötutkimuksesta, jossa seurattiin 187 nuoren elintapoja lapsuudesta nuoruuteen kahdeksan vuoden ajan.
Tutkimus osoitti, että runsaampi ruutuaika ja erityisesti mobiililaitteiden käyttö lapsuudesta nuoruuteen heijastuivat runsaampiin stressi- ja masennusoireisiin nuoruudessa.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että runsaampi liikunta sekä ohjattuun liikuntaan osallistuminen olivat yhteydessä vähäisempiin stressi- ja masennusoireisiin nuoruudessa. Liikunnalla oli kuitenkin heikompi yhteys masennusoireisiin kuin ruutuajalla. Stressi- ja masennusoireet olivat selkeästi korkeampia niillä nuorilla, joille kertyi sekä runsaasti ruutuaikaa että vähän liikuntaa lapsuudesta alkaen.
Jyväskylän yliopisto kertoi tutkimuksesta aiemmin tiedotteessaan.
– Useiden kansainvälisten, näyttöön perustuvien suositusten mukaan lasten ja nuorten vapaa-ajan ruutuaika tulisi rajoittaa enintään kahteen tuntiin päivässä. Itse pidän tätäkin määrää suurena, sillä se tarkoittaa lähes kuukauden mittaista ruutuaikaa vuodessa, sanoo tiedotteessa lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimuksen tulokset korostavat lasten terveellisten elintapojen ja erityisesti ruutuajan vähentämisen tärkeyttä. Tutkijoiden mukaan tasapainoinen arki, joka sisältää maltillisesti ruutuaikaa ja runsaasti monipuolista liikuntaa, tulisi olla lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen kulmakivi.
– Nykyinen istuva ja paljon digilaitteita sisältävä elämäntapamme haastaa lasten ja nuorten mielenterveyttä. Viime aikoina keskustelu on osin aiheellisestikin keskittynyt ruutuajan ja sosiaalisen median ympärille, mutta toivon tulostemme herättävän lasten ja nuorten lähipiirissä vaikuttavat aikuiset edistämään laaja-alaisesti terveellisiä elintapoja ja varsinkin ruutuajan ja liikunnan välistä tasapainoa, toteaa Eero Haapala.
– Muutos vaatii kuitenkin yhteistyötä, ja koko yhteiskunnan kodista päättäjiin tulisi panostaa lasten ja nuorten terveellisten elämäntapojen edistämiseen. Tämä tarkoittaa, että mahdollistamme ja varmistamme maltillisen ruutuajan, runsaan liikunnan sekä riittävän unen ja terveellisen ruokavalion, Haapala korostaa.
