Verkkouutiset Extra

Liikkuuko lapsesi huonossa seurassa? Näin otat asian puheeksi

Kaveriseuralla voi olla merkittävä vaikutus nuoren ajatusmaailmaan ja käyttäytymiseen. Aina vaikutukset eivät ole myönteisiä. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Kaveriseuralla voi olla merkittävä vaikutus nuoren ajatusmaailmaan ja käyttäytymiseen. Aina vaikutukset eivät ole myönteisiä. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Vanhemman huoli lapsen kaveriseurasta voi olla perusteltu, mutta liiallinen kontrollointi voi kääntyä itseään vastaan.

Onko lapsesi alkanut liikkua epämääräisessä porukassa tai olet muuten huolissasi lapsesi kaveriseurasta?

Huoli on ymmärrettävä. Kavereilla on suuri vaikutus lapsen ja nuoren käytökseen, ja ikävimmissä tilanteissa vaikutukset voivat olla kielteisiäkin.

Vaikka tilanne huolestuttaisi, asia kannattaa ottaa puheeksi harkiten. Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) asiantuntija Anna Puusniekka neuvoo lähestymään tilannetta ennen kaikkea lapsen hyvinvoinnista heränneen huolen kautta.

Etenkin nuoruusiässä kaverit ovat tärkeä osa itsenäistymistä ja nuori samaistuu heihin voimakkaasti. Siksi kaveriin kohdistuva arvostelu voi tuntua nuoresta helposti myös häneen itseensä kohdistuvalta.

– Jos nuori kokee, että vanhempi arvostelee hänen kaveriaan, niin siinä voi helposti käydä niin, että se ennemminkin etäännyttää vanhemmasta, Puusniekka sanoo Verkkouutisille.

Hänen mukaansa vanhemman kannattaa esittää enemmän kysymyksiä kuin omia mielipiteitään.

Keskustelun voi aloittaa omasta havainnosta. Jos lapsi esimerkiksi vaikuttaa tietyn porukan tapaamisen jälkeen toistuvasti surulliselta tai ärtyneeltä, vanhempi voi sanoa huomanneensa muutoksen ja kysyä, onko jotain tapahtunut.

– Vanhempana kannattaa esittää enemmän kysymyksiä kuin omia mielipiteitä.

Tärkeää on säilyttää puheyhteys. Hyvin kovasanainen tai yksioikoinen suhtautuminen voi johtaa siihen, ettei lapsi enää halua keskustella asiasta.

Joskus vanhempi voi kokea tarpeelliseksi jopa kieltää tiettyjen kavereiden kanssa olemisen. Puusniekka ei suosittele tapaamiskieltoa kuin kaikkein vakavimmissa tilanteissa.

Näistä merkeistä kannattaa huolestua

Kaikki muuttunut käytös ei kuitenkaan tarkoita, että lapsi olisi joutunut huonoon seuraan.

Nuoren lisääntynyt kiinnostus kavereihin ja vähentynyt halu viettää aikaa vanhempiensa kanssa kuuluvat usein normaaliin itsenäistymiseen, sillä tässä iässä nuoren kuuluukin alkaa vaiheittain irtautua vanhemmistaan.

Tähän kuuluu sekin, että murrosikäinen nuori voi vaikuttaa vanhemman näkökulmasta etääntyneeltä ja sulkeutuneelta. Myös kaveriporukassa tapahtuva rajojen kokeilu ja pienet ”töppäilyt” voivat kuulua nuoruuteen.

Joskus nuoren käytöksessä voi kuitenkin tapahtua sellaisia muutoksia, joihin on syytä herätä. Puusniekan mukaan huomio kannattaa kiinnittää etenkin nopeisiin muutoksiin lapsen käyttäytymisessä. Huolta voivat herättää esimerkiksi voimakas ahdistuneisuus, pelokkuus tai stressaantuneisuus.

Selvempiä varoitusmerkkejä ovat tilanteet, joissa lapsi vahingoittaa itseään tai muita, joutuu hengenvaarallisiin haasteisiin, joutuu kiusaamisen tai painostamisen kohteeksi tai osallistuu itse kiusaamiseen.

Kaveriseuralla on yllättävän suuri vaikutus

Kavereiden seuralla on erittäin suuri vaikutus nuoren käyttäytymiseen ja ajatusmaailmaan. Tutkimuksissa on havaittu, että kaveriseuralla on suuri vaikutus esimerkiksi siihen, alkaako nuori käyttämään päihteitä tai tekemään rikoksia. Jos nuori liikkuu esimerkiksi päihteitä käyttävien kavereiden kanssa, hänenkin kynnyksensä päihdekokeiluihin alenee.

Hyvin nuorena alkava päihteiden käyttö, rikokset tai koulusta pois jääminen tietyn kaveriporukan vuoksi ovatkin sellaisia tilanteita, joissa vanhemman on syytä toimia. Silloin vanhempi voi valvoa alaikäisen menemisiä tavallista tarkemmin, pyrkiä vähentämään riskitilanteita ja tarvittaessa rajoittaa yhteydenpitoa haitalliseen kaveriseuraan.

Näissä tilanteissa vanhemman on tehtävä selväksi nuorelle, miksi hän puuttuu tilanteeseen.

– Silloin voi nuorelle sanoa suoraan, että minun velvollisuuteni vanhempana on puuttua tilanteeseen. Ja että nyt ei ole kyse vain siitä, millaisessa seurassa nuori liikkuu vaan siitä, että on aidosti huolissaan nuoren hyvinvoinnista tai turvallisuudesta, Puusniekka kuvaa.

Kaverit kannattaa kutsua kotiin

Lapsen kaveripiiristä voi saada paremman käsityksen myös ilman kuulustelua tai tiukkaa kontrollia.

Puusniekka pitää yhtenä hyvänä keinona sitä, että kodin ovet ovat mahdollisuuksien mukaan avoinna lapsen tai nuoren kavereille.

– Tällä tavalla vanhempi pääsee näkemään lapsen kavereita ja voi myös jutella kavereiden kanssa ja tutustua heihin.

Vanhempi voi myös perustellusti odottaa alaikäiseltä, että tämä kertoo suurin piirtein, missä ja keiden kanssa liikkuu. Puusniekan mukaan erityisesti nuoruusikäisen ei kuitenkaan tarvitse raportoida yksityiskohtaisesti kaikkea tekemistään.

Liian yksityiskohtainen utelu voi kuulostaa nuoresta jopa tungettelevalta.

Ylisuojeleva vanhempi voi vain pahentaa tilannetta

Vanhemman kannattaa samalla tarkastella kriittisesti omaa huoltaan ja asenteitaan.

Joskus vanhemmasta voi tuntua nopeasti siltä, ettei jokin seura ole hänen lapselleen hyväksi. Se ei kuitenkaan vielä tarkoita, että lapsen hyvinvointi olisi todella vaarassa.

– Silloin kannattaa pohtia, onko lapsi todella vaarassa vai enkö minä vanhempana vain pidä lapsen kaverista, Puusniekka toteaa.

Tämä asia on hyvä tiedostaa. Vanhemman ei kannata alkaa rajoittaa lapsen sosiaalisia suhteita vain sen takia, ettei pidä joistakin lapsen kavereista tai haluaisi lapsen liikkuvan toisenlaisessa seurassa. Sama pätee muuhunkin lapsen elämään. Sillä on harvoin hyviä vaikutuksia, jos vanhempi alkaa liikaa kontrolloida lapsensa elämää ja päättää asioita hänen puolestaan.

Liiallinen puuttuminen voi Puusniekan mukaan haitata lapsen oman arviointikyvyn kehittymistä. Lapsen olisi vähitellen opittava itse tunnistamaan, millainen seura, toiminta tai kohtelu tuntuu väärältä. Jos vanhempi on ylihuolehtiva ja kontrolloi lapsen elämää kaikella tavalla, nämä taidot eivät pääse kehittymään.

– Taidot eivät pääse kehittymään silloin, jos vanhempi on aina ajatellut ja päättänyt kaikki asiat hänen puolestaan.

Näiden taitojen puutteella voi olla haitallisia vaikutuksia myöhemmässä elämässä.

Video

Puusniekan mukaan vanhemman olisi hyvä toimia enemmän lapsen rinnalla kulkevana tukena ja ”sparraajana” kuin ratkaista kaikki kaverisuhteiden ongelmat tämän puolesta.

Puusniekka muistuttaa, että kaverisuhteisiin kuuluvat myös riidat, pettymykset ja muut hankalat tilanteet. Myös kaverisuhteiden katkeaminen on normaali osa elämää.

Niistä selviytyminen voi samalla vahvistaa lapsen kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten ja ristiriitojen kanssa myöhemmin elämässä. Samalla lapsi oppii jo nuorena tiedostamaan esimerkiksi sen, etteivät kaikki ihmiset ole luotettavia eikä kaikkien kanssa välttämättä tule toimeen yhtä hyvin kuin toisten.

Nuoren liiallinen kontrollointi ja hänen asioihinsa puuttuminen voi jopa etäännyttää nuoren vanhemmastaan. Pahimmillaan tilanne voi johtaa siihen, että täysi-ikäiseksi kasvettuaan nuori katkaisee välit kontrolloivaan vanhempaansa. Taustalla voi olla nuoren kokemus siitä, että kontrolloiva vanhempi ei anna hänen itsenäistyä ja elää omaa elämäänsä.

Huoli näkyy yhteydenotoissa

Kaverisuhteisiin liittyvät huolet näkyvät myös MLL:n vanhemmille suunnatuissa palveluissa. Puusniekan mukaan yhteydenotoissa puhutaan esimerkiksi lasten yksinäisyydestä, kiusaamisesta, kaveriporukan ulkopuolelle jäämisestä ja tilanteista, joissa vanhempi kokee lapsen tekevän tietyssä seurassa itselleen haitallisia asioita.

Viimeksi mainittu huoli korostuu hänen mukaansa erityisesti murrosikäisten ja yläkouluikäisten lasten vanhemmilla.

Joskus vastaan voi tulla tilanne, jota ei saada kuntoon kotikonsteilla. Lapsi voi esimerkiksi edelleen tapailla kavereita, joiden seura tekee hänelle huonoa eikä lapsi suostu kuuntelemaan vanhempaansa.

Jos huoli kasvaa vakavaksi eikä vanhempi tiedä, miten toimia, Puusniekka kehottaa ottamaan yhteyttä esimerkiksi koulun opiskeluhuollon työntekijöihin. Myös MLL:n vanhemmille tarkoitetuissa palveluissa voi keskustella tilanteesta.

Tukea on saatavilla

Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) Vanhempainnetti tarjoaa monipuolisesti tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä vauvaikäisestä nuoreen. Vanhempainnetin kautta voi olla yhteyttä myös puhelimitse 0800 92277, chattaamalla tai nettikirjeitse. Palveluun voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.mll.fi/vanhemmille/.

LUE MYÖS:
Epäiletkö lapsesi käyttävän päihteitä? Nämä merkit paljastavat

Eikö koulu puutu lapsesi kiusaamiseen? Näin viet asiaa eteenpäin

Picture of Ville Mäkilä
Ville Mäkilä
Ville Mäkilä on Verkkouutisten toimittaja, joka on erikoistunut arjen talousaiheisiin. Hän kirjoittaa etenkin asumisesta, tietoturvasta, työelämästä ja verotuksesta. Mäkilällä on kokemusta useista medioista, ja hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Kauppalehdessä, Uudessa Suomessa, STT:llä ja MTV Uutisissa.