Sotaa Ukrainassa analysoivan Oko Gora -seurantaprojektin mukaan Venäjän ilmavoimat pommitti Ukrainan puolustusvoimien asemia lokakuussa 2026 kaikkiaan 8016 pommilla, joka tarkoitti 11 prosentin pudotusta syyskuun ennätyksellisestä 9021:stä.
Päivittäin Ukrainan rintamalle tuli keskimäärin 259 pommia, kun syyskuussa niitä tuli vielä 301. Päiväkohtaisesti pommien määrä väheni 14 prosenttia.
Pääosa pommeista oli UMPK-ohjaussarjalla muokattuja FAB-rautapommeja, jotka vapaan putoamisen sijasta lentävät ja ohjautuvat maaleihinsa siipien, ohjaussiivekkeiden ja satelliittipaikannuksen avulla. Pommit voidaan laukaista lentävästä lavetista kymmenien kilometrien päässä maalista altistumatta ilmatorjunnalle, mikä on tehnyt niistä käytetyimmän Ukrainan joukkoja, puolustusasemia ja rintamaa lähinnä olevia asutuskeskuksia vastaan käytetyn aseen.
UMPK-pommit ovat myös suhteellisen edullinen ase verrattuna risteily- ja ballistisiin ohjuksiin, erityisesti koska niihin voidaan käyttää jo ennen hyökkäyssotaa koottuja varastoja tavanomaisia rautapommeja, joista raskaimmat ovat FAB-500, FAB-1500 ja FAB-3000. Ennen lokakuuta lentopommien käyttömäärä kasvoi tasaisesti lähes jatkuvasti vuodesta 2024 lähtien.
Pommien määrän vähentyminen lokakuussa osuu samaan ajankohtaan, kun Ukraina tuhosi 15. lokakuuta Neptune-ohjuksilla neljä Suhoi Su-34 -rynnäkkökonetta ja vaurioitti kahta Venäjän ilmavoimien Borisoglebskin lentotukikohdassa Voronežin alueella. Jo 4. lokakuuta Ukraina tuhosi hyökkäysdroonilla yhden Su-34:n ja 29. lokakuuta ohjushyökkäyksellä vielä kaksi Su-34:ää Marinovkan lentotukikohdassa Volgogradin alueella.
Yhdeksän rynnäkkökoneen poistuminen käytöstä ei välttämättä suoraan selitä pommitusten vähenemistä, koska pommitusmäärään voivat vaikuttaa myös maataistelujen intensiteetti, sää, koneiden käytettävyys ja joukkojen toiminta eri rintamasektoreilla. Kirjallisuuslähteiden mukaan yksi Su-34 pystyy kantamaan ripustimissaan enintään kuutta UMPK-500- tai kolmea UMPK-1500-pommia, jos sillä ei ole ilmataisteluohjuskuormaa. Potentiaalisesti yhdeksän koneen poistuma merkitsisi enintään 375–750 pommin vähennystä pommituksissa lokakuussa, jos jokainen poistetuista koneista teki yhden pommituslennon vuorokaudessa ennen tuhoutumistaan tai vaurioitumistaan.
Ukrainan sotilastiedustelun (HUR) mukaan 22. lokakuuta 2026 Venäjällä oli käytössä noin 140 Su-34:ää. Hyökkäyssodan alusta lähtien – jolloin Su-34-koneiden kirjavahvuus oli 125 konetta – Venäjä on menettänyt kokoamieni julkisten tietojen mukaan yhteensä 63 Su-34:ää, HURin mukaan kuitenkin vain 43 tuhoutuneina ja seitsemän vaurioituneina.
Poistuma on merkittävä ottaen huomioon Kremlin vähenevät taloudelliset resurssit ja koneiden valmistuksen edellyttämän teollisen yhteistyön sekä osa- ja komponenttivalmistuksen vaikeutuminen pakotteiden takia. HURin mukaan Venäjän lentokoneteollisuus tuottaa 14–18 Su-34:ää vuodessa. Sen perusteella 43–63 koneen poistuma tarkoittaa 2,5–4,5 vuoden tuotantoa.
Venäjän pommitustoimintaa uhkaa myös Ukrainan aloittama lentotukikohtien pommittaminen. 23. lokakuuta 2026 Ukraina iski Exilenova+ -OSINT-yhteisön mukaan ohjuksilla Venäjän Baltimorin lentotukikohtaan, joka on yksi Su-34-koneiden Voronežin alueen päätukikohdista. Sinne tukeutuu 47. Kaartin pommituslentorykmentti, jonka pääkalustoa Su-34-koneet ovat. Tukikohdalle aiheutuneet vauriot eivät ole tiedossa.