Venäjä käyttää joka viikko satoja liitopommeja Ukrainassa. Ne synnyttävät 20-metrisiä kraatereita ja hävittävät puolustajan asemia sekä kokonaisia asutuskeskittymiä.
Liitopommit ovat olleet Kyiv Independentin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan kriittisessä roolissa siinä, että Venäjä on pystynyt etenemään viime aikoina. Niitä on kylvetty muun muassa Harkovan alueelle, jossa ne ovat raivanneet tietä maajoukoille Venäjän aloitettua massiivisen hyökkäyksen 10. toukokuuta.
Liitopommeista on tullut yksi hyökkääjän tehokkaimmista aseista ja asiantuntijat varoittavat, että ne voivat muodostaa vieläkin suuremman uhan. Ukrainalla on tällä hetkellä niukasti keinoja puolustautua niitä vastaan.
Venäjä käyttää pääosin vanhoja neuvostoaikaisia FAB-pommeja, jotka on päivitetty lisäosalla. Lisäosa sisältää itsestään avautuvat siivet sekä navigointijärjestelmän.
Perinteisen pommin konvertoiminen kohteeseen ohjautuvaksi maksaa noin 20000 dollaria, mikä tekee siitä selvästi halvemman vaihtoehdon risteily- ja ballistisille ohjuksille, joiden valmistaminen maksaa miljoonia dollareita.
Suurimmat lentopommit, joita Venäjä on käyttänyt Ukrainassa, painavat noin 1,5 tonnia. Ne ovat saaneet venäläisiltä sotabloggareilta kutsumanimen ”rakennuksentuhoaja”.
Tyypillinen liitopommin kantama on 50-60 kilometriä, jonka takia Venäjän lentokoneet pystyvät pysyttelemään puolustusjärjestelmien ulottumattomissa, joita Ukraina käyttää etulinjan lähellä.
Ukrainalla on niin ikään käytössään läntisten liittolaisten toimittamia liitopommeja. Ne ovat venäläisvastineitaan kehittyneempiä ja tarkempia, mutta Ukrainan arsenaali on selvästi pienempi.
Venäjä alkoi käyttää lentopommeja viime vuoden alussa ja iskuja on kiihdytetty viime kuukausina. Presidentti Volodymyr Zelenskyi on todennut, että Venäjä laukaisi Ukrainaan pelkästään huhtikuun aikana 3200 ohjattua pommia.
– Kun otetaan huomioon, että heillä on näitä (ohjaamattomia) pommeja valtavat määrät ja he voivat tuottaa ohjausmoduuleita varsin nopeasti, tämä on venäläisille helppo tapa varmistaa, että tulivoima ei lopu, sanoo ohjusteknologiaan erikoistunut tutkija Fabian Hoffman Oslon yliopistosta.
Harkovassa yhtenä syynä Venäjän onnistumisiin on pidetty Ukrainan vähäistä puolustusrakenteiden tekoa. Hoffmannin mukaan mikäli linnoitteet ovat vahvoja ja syvällä maan alla, ne kyllä kestävät liitopommit.
– Suurin osa ukrainalaisista linnoitteista, joita etulinjan tuntumassa näkee, ovat suojattomia tämän tyyppiselle iskulle, hän arvioi.
Hoffmann jatkaa, että liitopommit ovat raskaan rautarakenteensa takia vaikea ampua alas, ja ne tulevat lisäksi erittäin kovaa ja korkealta, toisin kuin risteilyohjukset tai lennokit.
GPS-signaalin sotkeminen on mahdollista – tällöin pommi ei osu kohteeseensa. Ukrainan elektronisen sodankäynnin kapasiteetti on kuitenkin rajattua ja vaatimattomampaa kuin Venäjän.
Paras vaihtoehto Ukrainalle olisi tuhota vihollisen lentokone, ennen kuin se ehtii pommia edes laukaista. Euroopan politiikan keskuksen Transatlanttisen puolustus- ja turvallisuusohjelman Leonardo-stipendiaatti Federico Borsarin mukaan tämä onnistuu pitkän matkan ilmatorjuntajärjestelmällä, kuten esimerkiksi Patriotilla, jolla voi myös pitää hyökkääjän koneen niin kaukana, ettei liitopommien kantama riitä.
Näin onkin toimittu. Ukrainan asevoimien mukaan se pudotti 15 Venäjän sotilaskonetta pelkästään helmikuussa, todennäköisesti juuri Patriotilla.
Käänne kuitenkin tapahtui maaliskuussa, kun venäläisjoukot väitetysti onnistuivat tuhoamaan kaksi Patriot-laukaisualustaa Donetskin alueella. Sen jälkeen Ukraina on tiettävästi pitänyt kallisarvoisia amerikkalaisjärjestelmiään kauempana taistelukentältä.
Ukraina on viime aikoina korostanut tarvettaan saada lisää pitkän kantaman ilmatorjuntaa. Zelenskyi määritteli Ukrainan tarvitsevan ainakin noin 25 Patriotia tai vastaavaa järjestelmää, jotta koko maan pystyisi turvaamaan.
Myös kauan odotetut F-16-hävittäjät, joiden pitäisi tulla operaatiokäyttöön kesällä, parantavat tilannetta. Hoffmanin mukaan riittävä määrä F-16-koneita voisi luoda Ukrainaan ”alueen, jonne venäläiset eivät uskalla tunkeutua”.
– Saaman aikaan, minimoidakseen riskin joutua kohteeksi, Ukrainan yksiköiden pitäisi pysyä liikkeessä, välttää laajoja ja pitkäaikaisia kokoontumisia, sekä piilottaa asemat ja yksiköt paremmin, Borsari katsoo.
