Palvelualojen työnantajat Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto kantaa huolta palvelualojen tuottavuudesta ja uuden kasvun edellytyksistä. Tulevaisuuden kasvu syntyy hänen mukaansa hyvin todennäköisesti palveluista, kun Suomen talous ja myös maailmankauppa palveluvaltaistuvat entisestään.
Aarto puhui tiistaina Paltan yhdistyskokouksen seminaarissa Helsingissä. Yhdistyskokous on Paltan ylin päättävä elin.
Tuoreimpien lukujen perusteella vaisu taloussuhdanne yksityisillä palvelualoilla on vähitellen kääntymässä, vaikkei nopeampaa kasvua toistaiseksi ole nähtykään. Aarto korosti, että nyt tarvitaan kaikki mahdollinen tuki palvelualojen kasvun vauhdittamiseksi.
– Palvelualojen tuottavuus on koko Suomen talouskasvun kannalta aivan ratkaisevan tärkeää. Yksi keskeisistä tuottavuuden osatekijöistä on kustannuskilpailukyky, johon parhaillaan käynnissä olevalla työehtosopimuskierroksella vaikutetaan, Aarto muistutti.
Työmarkkinatoiminnan osalta paljon keskustelua on viime aikoina herättänyt vientivetoisen työmarkkinamallin kirjaaminen lakiin. Asiaa koskeva hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä.
Aarto huomautti, että Suomessa kotimarkkinoiden palkankorotukset eri toimialoilla siirtyvät välillisesti koko avoimen sektorin kustannuksiin. Työvoimavaltaisilla toimialoilla, kuten useilla palvelualoilla, palkankorotusten välillinen kustannusvaikutus on suuri.
– On tärkeää muistaa, että kotimarkkinoilla toimivien yritysten palkankorotukset eivät ole irrallaan muusta taloudesta. Tämä koskee myös verovaroin rahoitettavaa julkista sektoria. Huolen avoimen sektorin kilpailukyvystä pitäisi olla yhteinen, Aarto korosti.
– Myös jatkossa työvoimakustannusten nousun enimmäistason on määräydyttävä viennin kantokyvyn perusteella. Muuten sahaamme omaa oksaamme. Onnistuneet työmarkkinakierrokset ovat keskeisessä asemassa Suomen kasvun kirittäjinä.
Samoin osaavan työvoiman saatavuus uhkaa hänen mukaansa muodostaa pullonkaulan palvelualojen kasvulle. Jo pelkästään eläköitymispoistuman korvaamiseksi palvelualan yrityksiin tarvittaisiin 21 000 henkeä vuosittain.
– Tuoreen väestöennusteen mukaan maahanmuuton kehitys on ollut oikeansuuntaista. Muutaman vuoden hyvään kehitykseen perustuva laskuharjoitus ei kuitenkaan ole vielä tae työperäisen maahanmuuton toteutumisesta. Yhtään aikaa ja mahdollisuuksia ei ole hukattavaksi, jos maahanmuuttoa halutaan jatkossa ylläpitää riittävällä tasolla, Aarto painotti.
