Liki puolet (49 prosenttia) suomalaisista edellyttää Suomen asettuvan EU:n yhteistä lisävelanottoa vastaan viidenneksen (18 prosenttia) katsoessa, ettei Suomen tule vastustaa lisävelanottoa, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry:n kevään 2024 Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Suomalaisten näkemykset yhteisvelan ottamisesta vaihtelevat jyrkästi puoluekannoittain. Yhteisvelkahankkeen vastustamista toivoo enemmistö perussuomalaisten (77 prosenttia), Liike Nytin (73 prosenttia), kristillisdemokraattien (66 prosenttia) ja kokoomuksen (59 %) äänestäjistä. Lisäksi keskustan (49 prosenttia) ja RKP:n (44 prosenttia) kannattajissa yhteisvelan vastustajia on enemmän kuin kannattajia.
SDP:n äänestäjien kannat jakautuvat (30 prosenttia yhteisvelan vastustamisen kannalla, 27 prosenttia eri mieltä), siinä missä vasemmistoliiton (19 prosenttia) ja vihreiden (17 prosenttia) äänestäjistä vain harva toivoo Suomen vastustavan yhteisvelkahanketta.
Kysymys EU:n rahoituksen kasvattamisesta Euroopan vahvan aseman turvaamiseksi on suomalaisille vaikea. Kolme kymmenestä (29 prosenttia) katsoo, että EU:n rahoitusta on lisättävä, mikäli halutaan, että Euroopalla on vahva asema maailmassa. Yhtä moni (28 prosenttia) on asiasta toista mieltä. Hyvin moni (43 prosenttia) ei ota asiaan kantaa.
– Laaja epävarmojen osuus voi kieliä siitä, että monet suomalaiset ymmärtävät EU:n tarvitsevan lisää rahoitusta etenkin puolustuksen ja laajentumisen suhteen. Toisaalta lisämaksuhalukkuus on nihkeää, kun suomalaisilla on kannateltavanaan myös varsin laaja kansallinen julkinen sektori. On mahdollista, että moni suomalainen haluaisi lisärahoituksen sijaan vahvistaa Euroopan asemaa maailmassa suuntaamalla nykyisiä resursseja toisin, pohtii artikkelin kirjoittaja, EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.
Tulokset perustuvat 2 087 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 13.3.-21.3.2024. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla.
