Kokoomuksen alue- ja kuntavaaliristeilyllä keskusteltiin kuntien elinvoimasta ja yrittäjyysmyönteisyyden lisäämisestä paikallistasolla.
Työministeri Arto Satosen mukaan työvoimapalveluiden järjestämisessä tärkeää on eri asiakasryhmien huomiointi. Osalla työttömistä on erittäin hyvä työkyky ja motivaatio, ja heille riittävät sähköiset palvelut, kunhan ne on toteutettu hyvin.
– On myös niitä, jotka tarvitsevat enemmän henkilökohtaista palvelua ja ohjausta, että miten päästään työmarkkinoille. Tässä apuna voivat olla esimerkiksi palkkatuki ja starttiraha. Tarvitsemme yksilöllisempää palvelua.
TE-palveluiden järjestämisvastuu siirtyi vuodenvaihteessa valtiolta kunnille. Tavoitteena on, että työllisyyspalvelut pystytään järjestämään lähellä asukkaita, ja että niitä voidaan muokata paikallisten tarpeiden mukaan.
Arto Satosen mukaan hallitus valmistelee muutosta, joka antaisi virkailijoille enemmän harkintavaltaa velvoitteiden ja palveluiden suhteen, koska yksilöt ovat erilaisia. Vaikka kyse olisi paperitehtaan kaatumisen kaltaisesta massairtisanomisesta, niin kaikkien polku uuteen työpaikkaan on erilainen.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen kuvaili TE-palveluiden muutosta historialliseksi tilaisuudeksi kokeilla uusia ja innovatiivisia toimintatapoja.
– Kun kunnilta kerättiin ehdotuksia osana norminpurkutalkoita, niin näitä saatiin melkein 500 kappaletta. Moni niistä on jo mennyt lainsäädäntöhankkeisiin arvioitavaksi. Kunnista tuli viestiä, että haluttiin lisää liikkumavaraa, Ikonen totesi.
Suomen Yrittäjien johtaja ja ex-kansanedustaja Harri Jaskari kehotti lähestymään työllisyyspalveluita elinkeinopolitiikka edellä. Muutos antaa mahdollisuuden etsiä työpaikkoja ja piilotyöpaikkoja sekä luoda uusia kohtaamistapoja työnantajien ja työnhakijoiden välille.
– Moni työtön ja virkailija on sanonut, että tapaamisissa on tunnin ajan käyty läpi etuuksia ja vasta sitten mahdollisia työpaikkoja. Tämä pitäisi kääntää toisin päin, Jaskari totesi.
Suomessa eräänä haasteena on, että jopa tuhannet pienet yritykset uhkaavat kaatua, koska niiden pyörittämiseen ei löydy seuraajaa. Suomen Uusyrityskeskusten toimitusjohtaja Piia Malmberg kehotti luomaan malleja, joilla työnhakijoista tunnistettaisiin potentiaaliset yrittäjät ja ohjattaisiin heille tukea ja neuvontaa. Maahanmuuttajataustaiset henkilöt ovat usein kiinnostuneita yrittäjyyspolusta.
– Yrityksen voi myös ostaa, jolloin saa valmiit asiakkaat. Omistajanvaihdosten buumi ei kuitenkaan synny tyhjiössä, vaan on yhteistyötä, Malmberg sanoi.
Anna-Kaisa Ikosen mukaan tavoitteena on myös tuoda esiin julkisen palvelutuotannon kustannuksia hyvinvointialueilla. Yksikkökustannusten määrittely edistäisi markkinoiden toimivuutta ja antaisi paikallistason päättäjille mahdollisuuden vertailla palvelutuottajia.
Haasteena on, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto on ottanut Ikosen mukaan yllättävän tiukan kannan siihen, mitä tietoja saa julkistaa. Harri Jaskari arvosteli voimakkaasti viraston toimia.
– Miettikää, että he käytännössä sanovat, että julkinen sektori ei saa kertoa, paljonko heidän kustannuksensa ovat. Koska yksityinen sektori voisi väitetysti nostaa hintojaan tämän seurauksena. Samalla käytännössä myönnetään, että yksityinen sektori on vähintään yhtä hyvä. Kilpailua pitäisi lisätä, tällainen toiminta on aivan naurettavaa, Harri Jaskari sanoi.
LUE MYÖS:
Petteri Orpo: Tämän vuoksi olemme oikealla asialla (VU 2.2.2025)
