Viron syyttäjänvirasto on julkaissut uudessa vuosikirjassaan katsauksen valtionvastaisista rikoksista ja viime vuonna annetuista tuomioista.
Harjun maaoikeus tuomitsi joulukuussa Allan Hantsomin ja Roman Lantsovin vankeuteen Viron vastaisesta vakoilusta ja sen tukemisesta. Tuomiot liittyivät sisäministeri Lauri Läänemetsin ja uutissivusto Delfin venäjänkielisen toimituksen päätoimittaja Andrei Šumakovin autojen ikkunoiden rikkomiseen.
Tuomion mukaan Hantsom oli lokakuusta 2023 lähtien suunnitellut ja valmistellut hyökkäyksiä, jotka oli tarkoitus kohdistaa Virossa tunnettujen henkilöiden omaisuuteen. Toimeksiannot ja ohjeistukset hän sai GRU:lta. Lopulta hän kasasi kokoon ainakin yhdentoista henkilön sabotaasiringin, joka koostui huume- ja väkivaltarikollisista.
– Suunniteltujen hyökkäysten tarkoituksena oli pelotella sekä tiettyjä henkilöitä että yleisesti Viron asukkaita yleisesti, jotta ihmiset välttäisivät julkisia kriittisiä puheenvuoroja Venäjää kohtaan ja kylväisivät epäluottamusta ja sekasortoa virolaisessa yhteiskunnassa. Näin ollen hyökkäysten tarkoituksena oli horjuttaa Viron tasavallan turvallisuutta, syyttäjänviraston katsauksessa kerrotaan.
Venäjän sotilastiedustelu järjesti vuonna 2023 myös sabotaaseja, joissa häpäistiin toiseen maailmansotaan liittyviä virolaisia muistomerkkejä. Näistäkin annettiin viime vuonna tuomioita.
– Nämä hyökkäykset olivat myös osa Viron vastaista vaikuttamistoimintaa, katsauksessa todetaan.
Muistomerkkien häpäisystä Harjun maaoikeus tuomitsi Venäjän kansalaisen Anton Patrakovin syylliseksi väkivallattomaan toimintaan Viron tasavallan itsenäisyyttä ja riippumattomuutta ja alueellista koskemattomuutta vastaan. Oikeus katsoi Andrei Piirimäen syylliseksi ainoastaan vainajien muiston häpäisemiseen, koska hän ei ollut tietoinen hyökkäysten tarkoituksesta eikä siitä, että kyseessä oli Venäjän toimeksianto.
Syyttäjänviraston mukaan sosiaalisella medialla oli merkittävä rooli hyökkäysten järjestämisessä. Tekoja oli tarkoitus myös esitellä sosiaalisessa mediassa ja saada siten huomiota.
– Nämä rikostapaukset vahvistavat, että Venäjä harjoittaa vaikuttamistoimintaa Viroa kohtaan, jolla pyritään pelottelemaan yhteiskuntaa ja lietsomaan yhteiskunnallisia jännitteitä.
Kesäkuussa Harjun maaoikeus tuomitsi Tarton yliopiston professori Vjatšeslav Morozovin kuudeksi vuodeksi ja kolmeksi kuukaudeksi vankeuteen vakoilusta ja Viron turvallisuutta uhkaavasta toiminnasta. Morozov oli Venäjän kansalainen ja hän teki pitkään yhteistyötä Venäjän sotilastiedustelun kanssa.
– Hän sai Venäjän tiedustelupalvelulta tehtäväkseen kerätä tietoa Viron sisä-, puolustus- ja turvallisuuspolitiikasta sekä siihen liittyvistä henkilöistä ja infrastruktuurista, syyttäjänviraston katsauksessa kerrotaan.
Vaikka professorilla ei ollut pääsyä valtion salaisuuksiin, hän pääsi tutkijan ja professorin tehtävässään käsiksi GRU:ta kiinnostavaan tietoon.
– Morozov esimerkiksi välitti Venäjän tiedustelupalvelulle tietoa Viron poliittisesta tilanteesta ja vaaleista, liittolaissuhteista sekä yhteiskunnan integraatiosta.
Näin värväys toimii
Syyttäjänviraston katsauksessa kerrotaan Venäjän tiedustelun ja turvallisuusviranomaisten menetelmistä, joilla henkilöitä värvätään vakoojiksi tai maanpettureiksi.
– He voivat esimerkiksi käyttää erilaista manipulointia, vaikutuskeinoja ja jopa uhkauksia. Värväys tapahtuu tietenkin salassa ja siihen käytetään erilaisia peitetoimia.
Yksi keino houkutella henkilöitä mukaan toimintaan on raha.
– Vuoden 2024 rikostapausten perusteella voidaan päätellä, että Venäjä käyttää hyväkseen henkilöitä, joilla on rikollinen tausta ja/tai taloudellisia vaikeuksia ja tarjoaa heille helppoa rahaa. Todellisuudessa väitetty palkkio on useita kertoja pienempi kuin teon jälkeiset oikeudenkäyntikulut ja rangaistus, joten tällaisten työtarjousten hyväksyminen on osoittautunut henkilöille erittäin kalliiksi, syyttäjänviraston katsauksessa todetaan.
Värväys voi olla myös pitkäjänteistä.
– Venäjän kiinnostuksen kohteeksi voivat joutua myös ne, joilla on nuoruudessaan ollut yhteyksiä siellä oleviin turvallisuusviranomaisiin. Vjatšeslav Morozovin Venäjän tiedustelupalvelu värväsi nuorena, kun hän opiskeli Venäjällä. Vasta Viroon muutettuaan hän sai GRU:lta tehtäväkseen toimia aktiivisemmin – näin ollen kauan sitten tehdyt päätökset vaikuttivat häneen vuosia myöhemmin, katsauksessa kerrotaan.
– Morozovin tapaus osoittaa, että Venäjän turvallisuusviranomaisia kiinnostaa kaikenlainen tieto, eikä kiinnostus rajoitu vain valtion salaiseksi luokitellun tiedon hankkimiseen. Näin ollen Venäjän kiinnostus ei ole poissuljettu minkään alojen tai henkilöiden kohdalla.
LUE MYÖS:
Virolaismiehelle rankka vankilarangaistus sabotaasista: Yhteys Suomeen paljastui
Virossa vangittu professori työskenteli 30 vuotta GRU:n agenttina
