Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan talouskasvua tarvitaan, koska ”Suomi on jäänyt junasta”.
Hän lataa lohduttomat luvut valtioneuvoston sivuilla julkaistussa kirjoituksessaan.
– Yhdysvallat on kasvanut vuoden 2008 jälkeen noin 35 prosenttia, Ruotsi 25 prosenttia ja euroaluekin 15 prosenttia enemmän kuin Suomi. Köyhdymme vauhdilla muihin verrattuna. Kasvua on saatava, jotta pystymme huolehtimaan kaikista Suomessa asuvista ja panostamaan puolustukseen, Pentikäinen kirjoittaa.
Kirjoitus on osa Talousneuvoston Talouspolitiikka-kirjoitussarjaa.
Pentikäisen mukaan yritykset ja yrittäjät tekevät kasvun.
– Jos yrittäjät ja omistajat eivät halua kasvattaa tai pysty kasvattamaan yrityksiään, talous ei kasva, hän toteaa.
Hallituksen pitää Pentikäisen mukaan toteuttaa ohjelmaansa kirjatut työmarkkinauudistukset.
– Jos jokin uudistus vesittyy, tarvitaan vähintään yhtä vaikuttava reformi tilalle, hän kirjoittaa.
Yrittäjät pitävät Pentikäisen mukaan tärkeänä, että paikallinen sopiminen mahdollistuu pienissä yrityksissä myös ilman luottamushenkilöitä.
– Meillä on lähes 180000 1,4-4 henkeä työllistävää yritystä. Myös näissä pitää olla tilaa sopia. Lisäksi on käynnistettävä valmistelu toisin sopimisen oikeudesta, hän kirjoittaa
Myös kilpailua pitää Pentikäisen mukaan lisätä.
– Reilu kilpailu on paras kasvun alusta. Se edellyttää, että julkinen sektori jättää markkinat yrityksille. Julkisia palveluita pitää tuottaa mahdollisimman paljon monituottajamallilla yritysten ja järjestöjen voimin, koska se lisää laatua ja tehokkuutta.
Kasvu vaatii hänen mukaansa rahoitusta.
– Jos pk-yritysten rahoitus ei toimi, moni investointi jää tekemättä. Rahoitusongelmista on jatkuvasti lisää merkkejä. Sääntely on lisääntynyt ja vakavaraisuusvaatimukset ovat nousseet. Pk-yritykset eivät ole enää monesti kannattavia pankeille. Varovaisuus ohjaa tulkintoja sääntelystä. Nämä ovat johtaneet pankkipalveluiden saatavuuden heikentymiseen, mikä vaikeuttaa kasvua ja tuottavuutta lisääviä investointeja. Lisäksi pankkikilpailu on vähentynyt. Joillakin alueilla on hyvin vaikea saada rahoitusta, Pentikäinen kirjoittaa.
Työn ja yrittämisen verotuksesta pitää Pentikäisen mukaan siirtyä kulutuksen ja haittojen verotukseen.
– Tarvitaan ansiotuloverotuksen marginaaliverotuksen laskemista sekä osinko- ja yritysverotuksen muuttamista kasvua ja riskinottoa tukevaksi. Yhteisöveron lasku 18 prosenttiin voidaan tehdä nopeastikin budjettineutraalisti leikkaamalla vastaavasti yritystukia.
Pentikäinen kirjoittaa, että TKI-verokannustimet tarvitaan uusiin ja pk-yrityksiin, ei vain suurille.
– Tappioiden vähentämisoikeutta pitää pidentää kymmenestä kahteenkymmeneen vuoteen, mikä tukee kasvuyrityksiä.
Pentikäisen mukaan sääntelyä pitää purkaa.
– Tarvitaan vähemmän normeja, lupia ja byrokratiaa sekä sääntelyn vaihtoehtojen ja vaikutusten etukäteisarvio. Ylisääntely vie tehokkuutta. Esimerkiksi GDPR-sääntelyn ylitiukka tulkinta vaikeuttaa julkisen hallinnon ja yritysten toimintaa sekä hidastaa teknologian kehittämistä, hän kirjoittaa.
Suomi tarvitsee hänen mukaansa myös työntekijöitä ulkomailta.
– Paljon on tehtävää myös työperäisen maahanmuuton helpottamisessa, vaikka prosessit ovat nopeutuneet ja maahanmuutto lisääntynyt. Myös työvoiman liikkuvuutta pitää lisätä.
Pentikäisen mielestä keskeistä on vahvistaa myös yrittäjyyden arvostusta.
– Ilmapiiri on parantunut, mutta on yhä petrattavaa. Yritystoimintaan kuuluu riski epäonnistua. Konkurssi ei ole rikos tai synti.
