Lounasetu nousee – tässä uusi yläraja

Muutos voi näkyä myös ravintoloiden lounashinnoissa.
Mies syömässä lounasta buffet-lounaalla Helsingissä. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
Mies syömässä lounasta buffet-lounaalla Helsingissä. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
Mies syömässä lounasta buffet-lounaalla Helsingissä. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
Mies syömässä lounasta buffet-lounaalla Helsingissä. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Lounasedun yläraja nousee ensi vuonna 14,40 euroon, kertoo Verohallinto.

Työnantajan maksama osuus ateriasta ja mahdollisista kuljetuskustannuksista saa olla yhteensä enintään ravintoedun ylärajan suuruinen. Jos raja ylittyy, edun verotusarvoksi tulee lounassetelin nimellisarvo tai sähköiseen maksuvälineeseen ladattu euromäärä.

Ravintoetua voi käyttää myös ruoan kuljetuskustannuksiin samaan tapaan kuin vuonna 2026.

Työnantajan tarjoama luontoisetu on työntekijälle palkkatuloa. Verotusarvo määräytyy Verohallinnon vuosittaisen luontoisetupäätöksen perusteella.

Aiempi lounasedun yläraja on ollut tasan 14 euroa. Lounasedun arvoa on nostettu toistuvasti hintatason noustessa.

Ylärajan korotukset ovat näkyneet myös lounasravintoloiden hinnoissa. Moni ravintola on nostanut lounaansa hinnan uuden enimmäismäärän tasolle tai lähelle sitä.

Myös autoetu kallistuu

Verohallinto korottaa ensi vuonna myös vapaan autoedun verotusarvoa. Korotus on polttoaineen hinnan nousun vuoksi kolme senttiä kilometriltä ja 45 euroa kuukaudessa.

Täyssähköauton vapaan autoedun käyttökustannuksista tehtävä vähennys puolestaan nousee 10 senttiin kilometriltä ja 150 euroon kuukaudessa. Lataushybridien ja kaasuautojen vastaavat vähennykset pysyvät ennallaan.

Jos auton kuljettamisesta huolehtii työnantajan palkkaama kuljettaja, tähän perustuva autoedun korotus nousee 525 euroon kuukaudessa ja 35 senttiin kilometriltä.

Verohallinto poistaa samalla luontoisetupäätöksestä lankapuhelinta koskevan erillisen määräyksen, koska kiinteä puhelinverkko ei ole enää käytössä Suomessa.

Miehen mukaan hän on ansainnut Suomessa parhaimmillaan 1700 euroa päivässä.
Karoliina Partasen mukaan tulonsiirtoja pitää vähentää ja työn verotusta alentaa.
Miesten työllisyys on siirtynyt perinteisestä suorittavasta työstä kohti asiantuntijatehtäviä.
Mainos