Aiemmin opetusministerinäkin toiminut Virkkunen esitti lauantaina Helsingin Sanomien haastattelussa tuntijakoa, jossa jokaista pakollisen oppimäärän reaaliainetta opiskeltaisiin vähintään yhden kurssin verran, mutta itse kurssi olisi vapaasti valittavissa.
– Tämänkaltaisille tuoreille näkökulmille on nyt asemasodaksi jämähtäneessä tuntijakokeskustelussa tarve, lukiolaisten liiton puheenjohtaja Otto Ahoniemi, sanoo.
Hänen mielestään lukion uudistustyö ei voi jälleen jäädä vanhan tuntijaon toisinnoksi, sillä vanhentunutta tuntijakoa muokkaamalla saadaan aikaiseksi vain vanhanaikainen tuntijako.
– Kaipaan päättäjiltä rohkeutta ja tulevaisuususkoa, hän sanoo.
Liitto on kannattanut lukion uudistamistyössä asiaa valmistelleen työryhmän esitystä A. Mallissa reaaliaineet jaettaisiin kahden eriteemaisen korin alle, joiden sisällä olisi opiskeltava tietty määrä kursseja. Näin lukio-opintojen aikana olisi mahdollista etsiä itseä kiinnostavia aiheita ja syventyä niihin.
Virkkusen esittämä tuntijakovaihtoehto vastaa Ahoniemen mukaan samaan tarpeeseen; esimerkiksi yhteiskunnallisesti suuntautunut opiskelija voisi valita eri aineista yhteiskuntapainotteisia kursseja. Oppiaineen ensimmäinen kurssi ei olisi pakollinen, mutta senkin voisi halutessaan käydä.
Julkisuudessa on esitetty vaatimuksia uskonnon ja terveystiedon erityisaseman käsittelemisestä eduskunnassa. Virkkusen esittämässä mallissa jokaisessa oppiaineessa olisi kuitenkin pakollinen kurssi, jolloin tuntijaon näkökulmasta yksikään aine ei olisi erityisasemassa. Lukiolaisten liitto haastaakin hallituksen tekemään ratkaisuja mahdollisimman pian.
– Tuntijakokeskustelusta pitäisi siirtyä jo kohti sisältöjä ja opetussuunnitelmatyötä, Ahoniemi toteaa.
