Lukutaidon opetus tulisi siirtää puolustusministeriön vastuulle. Tämä on päällimmäinen ajatus, joka nousee mieleeni niinä harvoina hetkinä, jolloin maltan laskea käsistäni kirjailija Jari Tervon viimeisimmän teoksen Eeva ja Aatami.
Sen suuremmitta juonipaljastuksitta kerrottakoot, että Tervon tarina kuljettaa lukijansa läpi vaihtoehtoisen Suomen historian. Tervo maalaa Suomen historian Kremlin punaisella, veren värillä. Tervon kirjoissa on yksi vaativa piirre, niiden tarinoiden ymmärtäminen edellyttää lukijalta aiempaa lukeneisuutta ja taitoa lukea – sitä lukutaitoa. Aivan liian usein saan kuulla miten ”Tervon kirjat ovat varmaan ihan hyviä mutta liian vaikeita lukea”. Lukeminen on taito, joka vaatii oppimista ja harjoittelua.
Vaihtoehtoinen historia ja tulevaisuus tulevat vastaan myös Yhdysvaltain vaaleihin liittyviä videoita läpi kahlatessa. Sielunsa kannattaa valaa melkoiseen tefloniin ennen niihin tarttumista, toisaalta vain niiden kautta voi ymmärtää sitä todellisuutta, jota tiedotusvälineet yrittävät meille kuvailla.
Yhdysvalloista on tullut yksi maailman monista maista, joissa useampi ihminen osaa käyttää aseita kuin lukea.
Yksi vuosisatamme suurimmista itsepetoksista on ihmiskunnan valhe lukutaidon määrittelystä.
Puhumme usein medialukutaidosta tai digitaalisesta lukutaidosta, tautologian pelossa myös modernista lukutaidosta. Kaikkien näiden määritelmien kohdalla kyse on todellisuuspaosta. Lukutaito tarkoittaa yksiselitteisesti taitoa lukea. Lukeminen tarkoittaa kykyä omaksua ja arvioida eri pituisia ja luonteeltaan erilaisia tekstejä ja muodostaa niitä koskevia näkemyksiä. Lukemisella en myöskään tarkoita merkittävissä määrin lisääntynyttä kuunnelmointia eli sen kuuntelemista, kun jokin taho lukee kirjaa tallenteena.
Uin mielelläni ja ajatus hukkumisesta on minulle vastenmielinen.
Siksi en puhu mediauimataidosta, digitaalisesta uimataidosta tai modernista uimataidosta. Minulle uimataitoa ei ole se, että uimari pysyy pinnalla altaan puoliväliin – siis noin 160 merkin verran – ja vajoaa sen jälkeen pohjaan. En myöskään kuvittele pysyväni pinnalla niin, että menen altaaseen ja kuuntelen korvanappeihini tulevaa uimisen ääntä jonkun toisen henkilön tuottamana.
Lukeminen on tekstissä uimista, omaan tahtiin, omaan suuntaan, oman hengityksen rytmissä.
Minulla on selkeä käsitys lukutaidosta: ihminen, joka ei lue kirjoja ei minun kirjoissani ole lukutaitoinen.
Oli aika, jolloin suomalaiset olivat lukutaitoinen kansa. Näin ei enää ole. Kouluista ja kodeista on tullut aivan liian kauan sitten viihtymiskeskuksia, jossa vaatimukset ja tylsyys on luokiteltu perustuslain vastaiseksi toiminnaksi. Lukeminen ja lukemisen opettelu ovat tylsää, ne edellyttävät kivuliasta ajattelun kehittymistä, paikallaan pysymisen ja hiljaisuuden taitoa, omien reaktioiden hallintaa ja kykyä poissulkea ulkopuolelta tulevat reaktiot.
Kaikella tällä on merkittävä vaikutus maanpuolustukseen ja kansalliseen puolustuskykyyn.
Suomessa pitkään toiminut toisen valtion palveluksessa ollut sotilasasiamies totesi minulle aikanaan kadehtivansa suomalaisia. Hänen mukaansa kaikilla suomalaisilla oli yhtenäinen käsitys Suomen historiasta kiitos Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan. Hänen mukaansa oli täysin toissijaista, kuinka historiallisesti tarkka Linnan kuvaus oli, se muodosti yhteisen pohjan, jolle rakentaa muuta kirjallisuutta.
Kirjastolla käydessäni katselin kutsuntoihinsa käyviä nuorukaisia. Mietin, kuinka monella heistä on yhteistä kirjallista pohjaa, jonka pohjalta muodostaa näkemyksiä yhteiskunnasta, sen menneisyydestä ja tulevaisuudesta.
Olemme syystäkin keskustelleet viime vuosien aikana niin kansallisesta kuin eurooppalaisesta puolustuskyvystä. Opettelemme tuon keskustelun käymistä myös Nato-liittokunnan toimijana. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että jokaisen Nato-maan tulee huolehtia kahden prosentin budjettitavoitteensa täyttymisestä puolustusmenojen osalta.
Vähintään yhtä tärkeää on, että niin me suomalaiset kuin kaikki liittolaisemme huolehtivat oman kansansa todellisesta lukutaidosta, siis siitä lukutaidosta jonka varassa luetaan ja tulevaisuudessa myös kirjoitetaan kirjoja.
