Lähes puolet suomalaisista (48 prosenttia) arvioi, että maan eläkejärjestelmät romahtavat tulevaisuudessa niin, ettei ansaittuja eläkkeitä kyetä maksamaan. Alle 45-vuotiaista näin ajattelee enemmistö. Nuorimpien ikäluokkien enemmistö ei pidä enää hyväksyttävinä eläkemaksujen korotuksia, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimuksesta.
Vain 23 prosenttia luottaa eläkejärjestelmään niin, että eläkkeet kyetään tulevaisuudessakin maksamaan. Alhaisinta epäluottamus on nuorten ikäluokkien lisäksi ylipäänsä työelämässä mukana olevilla.
Suomalaisten luottamus eläkejärjestelmän kestävyyteen on EVA:n kyselyhistorian alhaisin sitten lamavuoden 1992.
EVA selvitti osana syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimusta, minkälaiset keinot eläkejärjestelmän uudistamiseksi olisivat kansalaisten mielestä hyväksyttäviä.
Enemmistö (83 prosenttia) suomalaisista pitää työllisyysasteen nostamista tarjotuista vaihtoehdoista hyväksyttävimpänä keinona vakauttaa eläkejärjestelmää, mikäli sen rahoitus osoittautuu tulevaisuudessa riittämättömäksi.
Sen sijaan kansalaisten valmius nostaa eläkemaksuja on pudonnut aiemmasta, syksyn 2019 mittauksesta selvästi (13 prosenttiyksikköä). Nyt eläkemaksujen nostoa pitää hyväksyttävänä enää 42 prosenttia. Muutos paikantuu erityisesti nuorimpiin ikäryhmiin. Siinä missä vuonna 2019 vielä vähintään noin puolet kaikista ikäryhmistä hyväksyi eläkemaksujen korotukset, nyt enää noin 30 prosenttia alle 35-vuotiaista hyväksyy eläkemaksujen korotukset.
– Eläkemaksujen korotukset tarkoittavat jo ennestään kireän verotaakan kiristymistä entisestään, mikä pienentää palkansaajien rahapussin sisältöä ja tekee työllistämisestä kalliimpaa. Eläkejärjestelmää pitää kyetä uudistamaan ilman, että eläkemaksut nousevat, sanoo tutkimusanalyysin kirjoittanut EVA:n toimituspäällikkö Sami Metelinen tiedotteessa.
Suomalaiset ovat erimielisiä siitä, millä keinoin eläkejärjestelmää on hyväksyttävää uudistaa. Pääsääntöisesti eläkeikäiset vastustavat uudistuksia, jotka heikentäisivät eläke-etuuksia ja nuoremmissa ikäluokissa näihin uudistuskeinoihin löytyy suurempaa valmiutta. Eläkkeiden indeksikorotusten jäädyttämisen hyväksyisi 41 prosenttia suomalaisista, mutta nuorehkojen 26–35-vuotiaiden enemmistö (55 prosenttia) pitää indeksileikkauksia hyväksyttävänä keinona.
Julkisuudessa esillä oleva eläkeyhtiöiden riskinoton lisääminen ei saa kansalaisten varauksetonta tukea, mutta moni ei myöskään osaa ottaa asiaan kantaa. Enemmistö ei pidä hyväksyttävinä vanhuuseläkeiän nostamista, työaikojen pidentämistä tai eläkkeiden suoranaista leikkaamista.
Tulokset perustuvat 2 018 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 8. lokakuuta – 21. lokakuuta 2024. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pois lukien Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).
