Työntekijöitä MTV Uutisten toimituksessa Helsingissä. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Luottamus kotimaiseen mediaan on vahvistunut

Suomalaisten enemmistö pitää tiedotusvälineitä luotettavana tiedonlähteenä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimuksesta ilmenee, että suomalaisten luottamus kotimaiseen mediaan on korkealla tasolla ja vahvistunut ajan myötä. Kuusi kymmenestä (61 prosenttia) kokee saavansa suomalaisten tiedotusvälineiden kautta monipuolisen ja totuudenmukaisen kuvan maailman tapahtumista.

Suomalaisten kuva median toiminnasta on nyt pääsääntöisesti myönteisempi kuin 1990-luvulla ja selvästi parempi kuin 1980-luvulla.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Vaikka media saa pääosin kiitosta, enemmistö suomalaisista kokee sen keskittyvän liikaa uutisten myyvyyteen (70 prosenttia) ja korostavan sensaatioita (67 prosenttia). Lisäksi 63 prosenttia arvioi median pinnallistuneen ja viihteellistyneen liikaa.

– Arviot kotimaisista tiedotusvälineistä objektiivisuuteen pyrkivinä ja tiukasti totuutta tavoittelevina ovat kohentuneet 1990-luvun lopun näkemyksiin nähden. Aineistossa erottuu kuitenkin joukko, joka suhtautuu yksiselitteisen kriittisesti kotimaiseen mediaan ja se paikantuu etenkin perussuomalaisten äänestäjäkuntaan, toteaa analyysin kirjoittanut EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen.

Myönteinen kuva suomalaisista tiedotusvälineistä yhdistää useimpia väestöryhmiä. Myönteisyys kulkee kuitenkin käsi kädessä vastaajan sosioekonomisen aseman kanssa.

Johtavassa asemassa olevista peräti 85 prosenttia arvioi saavansa suomalaisista tiedotusvälineistä monipuolisen ja totuudenmukaisen kuvan, kun taas työntekijöiden (53 prosenttia) ja työttömien kohdalla (55 prosenttia) osuus jää vain vaivoin yli 50 prosentin. Yrittäjien kohdalla osuus jää puoleen (49 prosenttia).

Merkittävimmät eriävät mielipiteet paikantuvat puolueiden äänestäjäryhmiin. Perussuomalaisten äänestäjien enemmistö (62 prosenttia) ei koe, että suomalaisia tiedotusvälineitä seuraamalla saisi monipuolisen ja totuudenmukaisen kuvan maailman tapahtumista. Myös kristillisdemokraattien kannattajien enemmistö (54 prosenttia) ajattelee samoin.

Tämä ilmiö toistuu useimpien syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimuksen suomalaisia tiedotusvälineitä koskevien kysymysten ja väittämien kohdalla. Pääsääntöisesti tiedotusvälineisiin luotetaan, mutta avointa epäluottamusta niihin osoittavat erityisesti perussuomalaisten ja paikoin myös kristillisdemokraattien sekä Liike Nytin äänestäjät.

Suomalaiset pitävät Yleisradiota luotettavimpana uutislähteenä. Peräti 76 prosenttia kokee Ylen uutisten välittävän totuudenmukaista kuvaa Suomen ja maailman tapahtumista. Suomen Tietotoimisto STT (69 prosenttia) ja MTV Uutiset (65 prosenttia) saavat niin ikään vahvat luottamusarviot. Helsingin Sanomien uutisointia pitää totuudenmukaisena 61 prosenttia vastaajista.

Suurista valtakunnallisista tiedotusvälineistä Ylen uutisten näkökulman arvioidaan kallistuvan selkeimmin vasemmalle. Suomalaisista 40 prosenttia kokee Ylen uutisten korostavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa. Näin arvioivat erityisesti perussuomalaisten ja kokoomuksen äänestäjät.

Puolet (49 prosenttia) suomalaisista katsoo kuitenkin, ettei Ylen tiedonvälityksessä korostu oikeistolainen eikä vasemmistolainen näkökulma.

Helsingin Sanomien kohdalla näkemykset jakautuvat tasaisemmin. Kolmasosa (32 prosenttia) näkee lehdessä vasemmistolaisen painotuksen ja neljäsosa (25 prosenttia) oikeistolaisen. Vastaajista 29 prosenttia ei näe korostusta kumpaankaan näkökulmaan.

Talouslehdistä Kauppalehti ja Talouselämä koetaan näkökulmaltaan oikealle kallistuvina, kun taas STT:tä pidetään neutraalina.

Tulokset perustuvat 2 018 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 8.10.–21.10.2024. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS