Kiinan talousvaikeudet ovat kasaantuneet nopeaan tahtiin viime vuosien aikana.
Maan katsotaan olevan käännekohdassa, sillä suuriin infrastruktuuri- ja kiinteistöinvestointeihin pohjautuva talousmalli ei enää toimi. Osa asiantuntijoista uskoo Kiinan valuvan Japanin kaltaiseen stagnaatioon kasvun hyytyessä ja hintojen laskiessa.
Wall Street Journal -lehden mukaan kiinteistösektori vastasi aiemmin noin neljäsosaa maan kokonaistuotannosta. Voimakasta velkaantumista pyrittiin rajoittamaan vuonna 2020, mikä hyydytti asuntomarkkinat ja rakennusalan investoinnit.
Kiinalaisten kuluttajien luottamus maan talousnäkymiin romahti koronapandemian aikana. Monet ottivat suuria asuntolainoja ja ovat nyt joutuneet vähentämään kulutustaan. Tämä heijastuu yritysten vähäisempään investointitahtiin ja rekrytointien jäädyttämiseen. Nuorisotyöttömyys on noussut hälyttävän korkealle.
Heikon kulutuksen seurauksena Kiinaa uhkaa sitkeä deflaatio eli hintojen lasku. Se vaikeuttaa kotitalouksien ja yritysten velanhoitoa, mikä puolestaan heikentää kotimaista kulutusta entisestään. Kiinan hallitus ei ole toistaiseksi päättänyt merkittävistä tukitoimista, sillä niiden riskinä on kiinteistökuplan paheneminen.
Kiinan kokonaisvelka on yli 300 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja suuri osa siitä on raskaasti velkaantuneilla paikallishallinnoilla. Pankkien riskien uskotaan samalla kohonneen.
Demografinen muutos synkentää näkymiä entisestään. Kiinan väestö vanhenee ja lapsiluku laskee, mikä pienentää työvoimaa tulevien vuosikymmenten aikana. Ulkomaiset sijoittajat ovat lisäksi vetäytyneet Kiinasta maan hallituksen itsevaltaisten toimien ja hyytyvän talouskehityksen seurauksena.
LUE MYÖS:
Kiinan vaikeudet kasautuvat: Tämä paljastaa heikkouden (VU 19.1.2024)
