Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kysyi pääministeri Sanna Marinilta (sd.) tämän suhtautumista EU-budjettiin ja elpymisvälineeseen. Eduskunnassa puhuttiin Suomen kestävän kasvun ohjelmasta.
Kokoomus ei Orpon mukaan ”voi hyväksyä eikä tukea ratkaisua, jossa oikeusvaltiomekanismi joko vesitetään tai siirretään hamaan tulevaisuuteen”.
– Tässä on kyse erittäin vakavasta kysymyksestä eduskunnan päätöksenteon kannalta, ja haluaisin kysyä pääministeriltä: lupaatteko eduskunnalle, että oikeusvaltiomekanismia ei vesitetä eikä sitä siirretä, vaan Suomen hallitus pitää kiinni kannoistaan, Petteri Orpo kysyi kahteen otteeseen.
– Unkari ja Puola ovat ilmoittaneet riitauttavansa koko sovun EU-budjetista, elpymisvälineestä, koska he eivät hyväksy trilogeissa saavutettua sopua oikeusvaltiomekanismista. EU-puheenjohtajamaa Saksan mukaan jatkoneuvotteluissa jokaisen on tingittävä vähän. Mitä tämä voisi tarkoittaa Suomen kannalta? Millaisia ratkaisuja huippukokouksessa etsitään?
Pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin vastasi Suomen lähteneen siitä keskeisimmistä neuvottelutavoitteestaan, että ”EU-varojen käyttöön sidotaan vahva oikeusvaltiomekanismi, jolla varmistetaan varojen käyttö luotettavalla tavalla”.
– Eli mikäli oikeusvaltiopuutteita jossakin jäsenvaltiossa esiintyisi, niin siihen tartuttaisiin ja EU-varojen maksatukset voitaisiin tällaisessa tilanteessa jopa keskeyttää. Meidän keskeisimpiä tavoitteitamme niin puheenjohtajakaudella viime syksynä kuin sen jälkeen on ollut tämän periaatteen vahva mukanaolo niin monivuotisessa rahoituskehyksessä kuin myös tässä elpymisvälineessä, Sanna Marin sanoi.
– Suomi lähtee siitä, että tämä parlamentin kanssa saavutettu neuvottelutulos on se pohja, miltä me etenemme. Me olemme tälle tukemme antaneet, ja sopu, joka parlamentin kanssa saavutettiin, on ollut hyvä. On kuitenkin muistettava, että kuten heinäkuussa olemme jäsenvaltioiden kanssa sopineet, niin tästä oikeusvaltioperiaatteesta päätetään määräenemmistöllä neuvostotasolla.
Näin ei yksikään jäsenmaa voi pääministerin mukaan yksin kaataa oikeusvaltioperiaatetta.
– Eli kun salissa kysytään sitä, voinko minä luvata tämän kokonaisuuden: kun tämä on määräenemmistöpäätöksen tekoa, niin silloin yksittäinen pääministeri ei tietenkään tätä asiaa voi ratkaista, vaan se ratkaistaan määräenemmistöllä neuvostotasolla. Ja tätä Suomi on ajanut juuri sen vuoksi, että tätä oikeusvaltioperiaatetta ei voisi yksi jäsenmaa kaataa, Marin sanoi.
– Mutta me lähdemme tietenkin siitä, että tämä parlamentin kanssa saavutettu sopu on se, millä pitäisi edetä. Me haluamme vahvan oikeusvaltiomekanismin, sen kaltaisen mekanismin, joka myös käytännössä toimii. Tämä on ollut meille aivan ehdoton edellytys koko rahoituskehyksen ja elpymisvälineen neuvotteluissa, ja tulen tätä kantaa ehdottomasti puolustamaan kaikissa keskusteluissa.
”Vaarallinen linja”
Petteri Orpo puuttui perussuomalaisten kantaan Puolan ja Unkarin esittämästä vaateesta vesittää oikeusvaltiomekanismi.
– Että annoitte tukenne heille, minusta se on uskomatonta. Te täällä vastustatte EU:n yhteisiä toimia, mutta te olette valmiita katsomaan läpi sormien sitä, että (Unkarin Viktor) Orbánin lähipiiri vetää taskuihinsa EU-rahoja, meidän yhteisiä rahojamme, Petteri Orpo sanoi PS:lle.
– Te olette valmiit katsomaan läpi sormienne sitä, että näissä maissa, Puolassa ja Unkarissa, poljetaan ihmisoikeuksia, sananvapautta, demokratiaa, EU:n perusarvoja, länsimaisen demokratian perusarvoja. Minusta tämä on vaarallinen linja ja mielestäni suomalaisten on hyvä ymmärtää se, mille te olette tukenne antaneet, Orpo jatkoi.
Perussuomalaisten Jussi Halla-aho vastasi heidän olevan ”jyrkästi sitä mieltä, että suomalaisten veronmaksajien ei pidä lähettää senttiäkään elpymisrahaa Unkariin ja Puolaan”.
– Ja minusta on mukavaa, että me olemme kaikki yksimielisiä tästä. Me emme vastusta oikeusvaltioperiaatetta vaan tämän periaatteen politisoimista: sitä, että halutaan rangaista jäsenmaita ”oikeusvaltio”-sanaan vetoamalla, kun todellisuudessa kyse on siitä, että näiden maiden konservatiivinen politiikka ei satu miellyttämään teitä, Jussi Halla-aho sanoi.
Perussuomalaiset väittävät, että EU-maat eivät pidä Unkarin ja Puolan konservatiivisesta politiikasta. Mistä lähtien opposition toiminnan rajoittaminen, kriittisen median hiljaiseksi ostaminen ja akateemisen vapauden rajoittaminen on ollut konservatiivista politiikkaa?
— Petteri Orpo (@PetteriOrpo) December 1, 2020
