– Elintarvikkeiden hintojen muutos pysyi monta vuotta kahden prosentin tuntumassa tai jopa sen alle. Hinnat lähtivät varsinaiseen nousukiitoon Venäjän hyökkäyksen myötä keväällä. Kuukausittaiset vuosimuutokset maaliskuusta elokuulle ovat karua luettavaa 4,1 % – 5,1 % – 8,4 % – 10,4 % – 12 % – 12,2 %, kirjoittaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Kristiina Nieminen blogissaan.
Elintarvikkeiden hintojen nousun vaikutus elokuun 7,6 prosentin kokonaisinflaatioon oli 1,5 prosenttiyksikköä.
– Siis melkoisen paljon. Elintarvikkeiden hintoja ovat nostaneet saatavuusongelmat ja tuottajahintojen nousu. Saatavuusongelmat liittyvät Ukrainan ja Venäjän viljasadon tuomiseen markkinoille, kun taas tuottajahintoja nosti vuoden alkupuoliskolla erityisesti tuotannossa käytetyn energian, lannoitteiden ja eläinten rehujen hintojen kallistuminen, Nieminen luettelee.
Sähköenergian hinnat ja niiden kohoaminen on toinen merkittävä erä, joka vaikutti elokuun kokonaisinflaation muodostumiseen, vuosivaikutus oli 1,2 prosenttiyksikköä.
Sähköenergian hintaa on nostanut kysynnän kasvu Venäjän katkaistua kaasun toimituksen lähes kokonaan Euroopan maihin. Maakaasun kulutusta korvataan nyt sähköenergialla ja muilla vaihtoehtoisilla energiamuodoilla.
Kolmas elokuun kokonaisinflaation muodostumiseen merkittävämmin vaikuttava hyödyke on Niemisen mukaan bensiini, jonka vuosivaikutus oli 0,4 prosenttiyksikköä.
Yhdessä bensiinin, sähkön ja elintarvikkeiden hintakehitys vaikutti kokonaisinflaation muodostumiseen 3,1 prosenttiyksikköä.
– Tämä tarkoittaa sitä, että jos minkään muun tuotteen hinnat eivät olisi muuttuneet, olisi kokonaisinflaatio ollut 3,1 prosenttia. Kuluttajahintaindeksi sisältää kuitenkin lähes 480 tuotteen ja palvelun hintakehityssarjat, joten toki moni muukin hyödyke vaikutti kokonaisinflaation muodostumiseen elokuussa, Nieminen toteaa.
Hän huomioi, että elintarvikkeiden tukkuhintojen kallistuminen näkyy ravintolaruuan hintakehityksessä, ja tämän huomaa kukin kuluttaja ainakin lounasruokaa ostaessaan.
– Hinnat ovat kallistuneet tasaisesti kuukaudesta toiseen tänä vuonna. Elokuussa ravintolaruoka oli 5,9 prosenttia kalliimpaa kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana.
Energian hinnannousu näkyy myös henkilökuljetuksien hinnoissa kuten taksimatkoissa, lentoliikenteessä ja linja-autoliikenteessä.
– Maaliikenteen kuluttajahinnat ovat nyt jo yli kymmenen prosenttia kalliimpia kuin vuosi sitten, ulkomaan lentoliikenteessä yli kahdeksan prosenttia sekä kotimaan lentoliikenteessä jo yli 20 prosenttia viime vuoteen nähden.
– Tulevien kuukausien energian hintojen kehitys vaikuttaa suuresti inflaation kehittymiseen, mutta miten paljon – se jää nähtäväksi, Nieminen jatkaa.
