Muslimeista tulee maailman suurin uskonnollinen ryhmä jo vuonna 2035, ennustaa Pew Research Centerin uusi tutkimus.
Vuonna 2070 maailmassa olisi nykyisten väestökehityksen trendien jatkuessa noin 3,6 miljardia muslimia ja vajaat kolme miljardia kristittyä. Muslimien osuus maailman väestöstä nousisi 36 prosenttiin, kun kristittyjen osuus olisi noin 29 prosenttia.
Muutosta selittävät ennen kaikkea väestön ikärakenne ja syntyvyys. Musliminaisten kokonaishedelmällisyysluku oli vuosina 2020–2025 maailmanlaajuisesti keskimäärin 3,1 lasta, kristittyjen 2,5 ja muiden ryhmien yhteensä 1,6 lasta naista kohden.
Pew arvioi muslimiväestön kasvavan vuosina 2020–2070 noin 80 prosenttia, kun kristittyjen määrä kasvaisi noin 30 prosenttia.
Kasvu ei tapahdu kristittyjen kustannuksella
Kasvu ei tutkimuksen mukaan merkitse sitä, että muslimien määrän lisääntyminen tapahtuisi kristittyjen kustannuksella. Valtaosa kasvusta tapahtuu alueilla, joilla kyseinen uskonto on jo ennestään vahva.
Erityisen voimakasta väestönkasvu on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jonne myös maailman kristinuskon painopiste siirtyy yhä selvemmin. Vuoteen 2070 mennessä jo 54 prosenttia maailman kristityistä asuisi alueella.
Samalla maailman uskonnollinen kartta muuttuu huomattavasti. Kongon demokraattisen tasavallan ennustetaan ohittavan Yhdysvallat maana, jossa asuu eniten kristittyjä. Yhdysvalloissa kristittyjen osuus laskee alle puoleen väestöstä. Euroopassa kristittyjen osuus pienenee 15 prosenttiyksikköä, kun taas muslimien osuus kaksinkertaistuu 13 prosenttiin vuoteen 2070 mennessä.
Uskontokuntiin kuulumattomien kehitys kulkee maailmanlaajuisesti toiseen suuntaan, vaikka heidän osuutensa kasvaa monissa yksittäisissä maissa. Ryhmän osuus maailman väestöstä putoaisi Pewin arvion mukaan 24 prosentista 17 prosenttiin. Yksi keskeinen syy on Kiinan väestön voimakas supistuminen, sillä suuri osa maailman uskonnollisesti sitoutumattomista asuu nykyisin Aasiassa.
Pew korostaa, että kyse on demografisesta ennusteesta, ei arviosta uskontojen tulevasta vetovoimasta. Laskelmat perustuvat muun muassa nykyisiin syntyvyyden, kuolleisuuden, muuttoliikkeen, ikärakenteen ja uskonnon vaihtamisen trendeihin. Ne eivät esimerkiksi ennusta, vahvistuuko tai heikkeneekö uskonnollisuus tulevina vuosikymmeninä.
Väestö muuttuu Suomessakin
Väestörakenne on muuttunut nopeasti myös Suomessa. Verkkouutiset kertoi lokakuussa, että ulkomaalaistaustaisten osuus pääkaupunkiseudun väestöstä on noussut vuoden 2012 noin 12 prosentista vuoden 2025 loppuun mennessä vajaaseen neljännekseen. Helsingin kaupunginkanslian erikoistutkija Pasi Saukkonen on kuvannut muutoksen vauhtia kansainvälisestikin poikkeukselliseksi.
Suomalaistaustainen väestö on jo jäänyt vähemmistöön yhdeksällä pääkaupunkiseudun asuinalueella, ja Saukkosen mukaan tulevaisuudessa Suomessa voi olla kokonaisia kaupunkeja, joissa enemmistö asukkaista on ulkomaalaistaustaisia.
Asiaan vaikuttavat voimakkaasti myös kantaväestön ikääntyminen ja alhainen syntyvyys. Hän pitää Vantaata yhtenä mahdollisena esimerkkinä. Samalla Saukkonen tyrmäsi VU:n haastattelussa puheet tietoisesta ”väestönvaihdosta”, jossa väestöä pyrittäisiin tietoisesti vaihtamaan toiseksi.
LUE MYÖS:
Onko Helsingissä käynnissä väestönvaihto? Tutkijalta suora vastaus