Maanmittauslaitoksen tutkijat kehittävät ja testaavat satelliittipaikannuksen häirinnän tunnistusta ja sen vahinkojen torjuntaa huhtikuussa käynnistyvän EU:n rahoittaman tutkimushankkeen avulla.
Ratkaisuja testataan Pohjois-Karjalassa. Ongelmanratkaisulle on huutava pula, sillä paikannushäirintä aiheuttaa turvallisuusriskejä sekä taloudellista vahinkoa viranomaisille ja yrityksille.
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen yksi tutkimusaiheista on juuri paikannuksen turvallinen ja luotettava käyttö.
– Nyt kehitämme prototyyppinä laitetta, jonka tehtävänä on tunnistaa häirintä reaaliaikaisesti ja varoittaa käyttäjää siitä. Ideana on myös tallentaa paikannusdataa. Hankkeessa kehitetään myös menetelmiä ilmakuvien käsittelyyn GNSS-häirintätilanteissa, kertoo vanhempi tutkija Mika Saajasto Maanmittauslaitoksesta tiedotteessa.
Tutkimus auttaa minimoimaan häirinnästä aiheutuvia kasvavia riskejä
Satelliittipaikannuksen häirintä Suomen alueella on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2022 lähtien. Traficomin mukaan Suomen alueella tuli vuoden 2024 toukokuuhun mennessä 1 200 ilmoitusta GNSS-häiriöistä ilmailusta, kun ilmoituksia oli vuotta aikaisemmin 239.
Häirintä aiheuttaa haittaa satelliittipaikannuksen käyttäjille, kuten lento- ja meriliikenteelle.
Siitä aiheutuu riskejä myös keväällä alkaville Maanmittauslaitoksen vuosittaisille ilmakuvaus- ja laserkeilauslennoille, joiden avulla kerätään yhteiskunnalle kriittisen tärkeää aineistoa esimerkiksi Puolustusvoimille, Rajavartiolaitokselle, Ruokavirastolle sekä metsä- ja luontosektorille.
Viime vuonna osa Kaakkois-Suomen aineistoista meni pilalle häirinnän vuoksi. Laserkeilaus- ja ilmakuvausaineistojen rahalliset hyödyt metsäsektorille ja tulvavahinkojen välttämisessä ovat kymmeniä miljoonia euroja vuosittain. Jos tiedonkeruu epäonnistuu, sillä on seurauksia aineiston käyttäjille.
Huhtikuussa 2025 käynnistyvä tutkimushanke Paikannushäirintä ja GNSS-vastaanottimen häiriösietoisuus kestää vuoden 2027 maaliskuuhun. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja sitä rahoittaa Pohjois-Karjalan ELY-keskus EAKR-rahoituksena. Tutkimuksen kenttätöitä, kuten aineiston keräämistä ja prototyypin testausta tehdään Joensuussa.
Hankkeessa tehdään yhteistyötä Kelluun ja Septentrion kanssa ja mukana ovat lisäksi CareliaForest, Ponsse ja Arbonaut.
