Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa puuttua ikääntyneiden läheisille kasautuvaan näkymättömään hoivavastuuseen. Ryhmän mukaan läheisestä ei saa tulla palvelujärjestelmän korvaajaa vain siksi, että hän sattuu olemaan apua tarvitsevan ainoa omainen tai muu läheinen.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä linjaa asiasta kesäkokouksessaan julkaisemassaan ikäpoliittisessa julkaisussa Kokoomuslaisia ratkaisuja pitkäikäiselle Suomelle. Julkaisun valmistelua johtanut kansanedustaja, lääkäri ja professori Maaret Castrén nostaa läheisille kasautuvan hoivavastuun yhdeksi suomalaisen ikäpolitiikan keskeisistä ongelmista.
– Liian usein järjestelmä lähtee siitä, että kyllä joku omainen hoitaa. Se joku voi olla puoliso, tytär, poika, sisarus tai jopa ystävä tai naapuri. Läheisten apu on valtavan arvokasta, mutta sen pitää perustua vapaaehtoisuuteen. Yhteiskunta ei voi rakentua pakko-omaisten varaan, Castrén sanoo tiedotteessa.
Kokoomus haluaa, että myös epäviralliset läheisverkostot tunnistetaan nykyistä paremmin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Läheisiään auttaville ja hoitaville halutaan matalan kynnyksen tukea jo ennen tilanteen kriisiytymistä.
Castrénin mukaan kenenkään ei pitäisi joutua luopumaan työstä, toimeentulosta tai omasta elämästään siksi, ettei ikääntyneelle läheiselle löydy tarvittavaa apua.
Julkaisussa esitetään lisäksi muun muassa ikäihmisten kotitalousvähennyksen parantamista, lääke- ja sote-maksukattojen kustannusten tasaamista sekä vanhuuseläkkeellä tehdystä työstä kertyvän lisäeläkkeen automaattista maksamista.
Ikäpolitiikan pitää alkaa ennen hoivakotia
Castrénin mukaan vanhuus nähdään suomalaisessa keskustelussa liian usein sairauksien, diagnoosien ja palvelujen tarpeen kautta. Kokoomuksen mielestä pitkäikäisessä Suomessa tarvitaan uudenlainen käsitys vanhuudesta.
Puolueen mukaan yli 65-vuotias ei ole automaattisesti sairas, hauras tai palvelujen tarpeessa, vaan moni elää aktiivista ja itsenäistä elämää. Pitkäikäisyyttä pidetään suomalaisen yhteiskunnan onnistumisena, mutta tavoitteena pitäisi olla myös terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisääminen.
Kokoomus haluaa siirtää ikäpolitiikan painopistettä palvelutarpeeseen vastaamisesta toimintakyvyn ylläpitämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn.
– Ikäpolitiikka ei voi alkaa hoivakodin ovelta. Jos toimintakykyyn herätään vasta siinä vaiheessa, kun ihminen tarvitsee raskaita palveluja, ollaan jo myöhässä. On huonoa politiikkaa odottaa ihmisen toimintakyvyn romahtamista ja rakentaa vasta sitten kallis palveluketju hänen ympärilleen, Castrén sanoo.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää julkaisussaan muun muassa, että:
1. ikäihmisten kotitalousvähennystä parannetaan, jotta kotona asumista ja arkea helpottavien palvelujen hankkiminen olisi nykyistä helpompaa
2. lääke- ja sote-maksukattojen kustannuksia tasataan nykyistä paremmin vuoden sisällä, jotta suuret alkuvuoden menot eivät muodostu esteeksi lääkkeiden tai palvelujen käytölle
3. vanhuuseläkkeellä tehdystä työstä kertyvä lisäeläke maksetaan jatkossa automaattisesti ilman erillistä hakemusta
4. yli 65-vuotiaiden rokotusohjelma nostetaan pohjoismaiselle tasolle osana vahvempaa ennaltaehkäisevää terveyspolitiikkaa
5. omalääkäri-, omahoitaja- ja omatyöntekijämalleja vahvistetaan eri puolilla Suomea
6. edunvalvontavaltuutuksen ja hoitotahdon tekemistä helpotetaan, ja suomalaisille tarjotaan nykyistä paremmin tietoa vanhuuteen varautumisesta
7. teknologiaa ja tekoälyä hyödynnetään enemmän turvallisuuden ja kotona asumisen tukena, mutta niin, etteivät digipalvelut muodostu uudeksi esteeksi avun saamiselle.