Maatalous- ja puutarhayritysrekisterin ennakkotietojen mukaan Suomessa oli tänä vuonna 43 611 maatalous- ja puutarhayritystä.
Tilojen määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 1 078 tilalla, mutta käytössä olevan maatalousmaan eli pellon määrä pysyi ennallaan 2,27 miljoonassa hehtaarissa, kertoo Luonnonvarakeskus Luke.
Maatiloista valtaosa luokittuu kasvinviljelytiloiksi. Tarkasteltaessa pidempää aikasarjaa näkyy lypsykarjatilojen väheneminen. Tänä vuonna niiden määrä laski 416 tilalla 4 599 tilaan. Väheneminen on jatkunut tasaisesti, mutta samalla lypsykarjatilat ovat jatkaneet kasvuaan.
Tänä vuonna keskimääräisen lypsykarjatilan peltoala on reilut 90 hehtaaria. Tilakoon kasvu johtuu ennen kaikkea siitä, että lypsykarjatalouden lopettaneet tilat ovat olleet peltoalaltaan jatkavia tiloja pienempiä.
Maatalous- ja puutarhayritysten ensisijaiset viljelijät ikääntyvät ja viidennes viljelijöistä on eläkeikäisiä eli yli 65-vuotiaita. Nuorimmat viljelijät löytyvät kotieläintiloilta ja vanhimmat muuta kasvinviljelyä harjoittavilta tiloilta.
Tilojen lukumäärän vähentyminen tuotantosuunnan sisällä ei kerro suoraan toiminnan lopettamisesta. Moni lypsykarjasta luopuva tila jatkaa muun nautakarjatalouden tilana tai siirtyy viljatilaksi tai muuhun kasvinviljelyyn.
Vaikka maatilojen lukumäärä on vähentynyt, on peltoala pysynyt ennallaan ja keskiala on kasvanut samalla. Kotieläintilojen, erityisesti nautakarjatilojen väheneminen vapauttaa peltoa muuhun kuin rehukäyttöön erityisesti silloin, jos läheltä ei löydy karjatilaa, joka olisi halukas vuokraamaan pellot.
– Mielenkiintoista on, kuinka tämänhetkinen maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa maataloustuotantoon ja kansalliseen varautumiseen. Ja vaikuttaako uusi CAP-ohjelma pellon käyttöön. Keskeistä on maa- ja puutarhatalouden talousongelmien ratkaiseminen, sillä nykyinen tilanne ei rohkaise nykyisiä viljelijöitä panostamaan tuotantoon eikä nuoria ryhtymään maatalousyrittäjiksi, pohtii yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen Luonnonvarakeskuksesta.
