Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen ottaa blogissaan kantaa viime aikoina käytyyn keskusteluun Suomen, Nato-maiden ja laajemminkin länsimaiden puolustusmenoista ja määrärahoista.
Nato-maat sopivat vuonna 2014, että maiden on pidettävä puolustusmenonsa vähintään kahdessa prosentissa bruttokansantuotteesta (BKT). Heinonen huomauttaa, että nykyiset isot ilmavoimien ja merivoimien hankkeet pitävät puolustusmenomme korkealla tasolla vielä lähivuosina.
– Nykyinen F35-hanke eli aiempi HX-hanke Ilmavoimissa ja Laivue 2020 -hanke Merivoimissa pitää tason reilusti yli 2 prosentissa BKT:stä. Esimerkiksi nyt tänä vuonna käytämme puolustusmenoihin noin 2,3 prosenttia bruttokansantuotteestamme, Heinonen huomauttaa.
Kun F35- ja Laivue 2020 saadaan maaliin, niin näiden osalta menotasot tulevat Heinosen mukaan laskemaan.
– Hävittäjähankkeen suurimmat maksut jatkuvat aina vuoteen 2028 asti ja viimeiset menoerät tältä osin on budjetoitu ensi vuosikymmen ensimmäiselle vuodelle 2031. Mutta en itse usko lainkaan, että emme tuota vähintään kahden prosentin tasoa tulisi saavuttamaan.
– Maanvoimiemme vuoro on seuraavaksi ja se vuoro on jo alkanut ja se tulee pitämään määrärahatasot korkealla myös 2030-luvulla. Maavoimien kokonaisuus on kokoluokaltaan F35-hankkeen suuruinen, Heinonen jatkaa.
Hänen mukaansa asiassa kannattaa vielä huomioida myös Naton nykytilanne, uudistukset ja yhteiset lisätarpeet.
– Nato-maissa muun muassa Britannian toimesta on herätelty nyt keskustelua siitä, että yhteinen vähimmäistaso nostettaisiin nykyisestä 2,0 prosentista 2,5 prosenttiin BKT:stä.
Heinonen uskoo, että tällainen vaatimustason nosto tullaankin tekemään. Hänen mukaansa oleellisempaa on nyt se, että kaikki Nato-maat nyt pääsisivät nykyiseenkin kahden prosentin tasoon.
– Nythän Naton 32 jäsenmaasta vain 23 täyttää tämän kahden prosentin tavoitteen.
Heinonen huomauttaa, että kahden prosentin lisäksi Natolla on myös toinen suositus ja se koskee materiaalihankintojen tasoa.
– Tavoite on, että puolustusmenoista käytetään 20 prosenttia materiaalihankintoihin. Meillä tämä on nyt edellä mainittujen suurten hankkeiden myötä lähes 50 prosenttia (46 prosenttia) puolustusmenoista. Myös tämä tulee pysymään korkealla tasolla koko 2030-luvunkin maavoimien materiaalihankintojen myötä.
