Maavoimien komentaja Pasi Välimäki kirjoittaa Centrum Balticumin Pulloposti-kolumnissa, että Natoon liittyminen on siirtänyt meidät uuteen aikaan sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa.
– Pohjoisen oloihin systemaattisesti kehitetty ja hyvin järjestetty kansallinen puolustuksemme on keskeinen osatekijä Naton yhteisessä puolustuksessa ja pelotteessa Fennoskandiassa, Välimäki kirjoittaa.
Maavoimien komentajan mukaan Suomi on monella tapaa valmis Nato-integraatioon. Yhteensopivuutta on kehitetty jo vuosia niin prosessien, osaamisen, teknisten ratkaisujen kuin toimintakulttuurin osalta.
Välimäki korostaa etenkin kansallisen resilienssin monialaista kehittämistä niin Naton kuin EU:n kautta. Tämä on tärkeää kokonaisturvallisuuden näkökulmasta.
– Näin saisimme täysimääräisesti käyttöön liittoutumisen mukanaan tuomat hyödyt, Välimäki kirjoittaa.
Välimäen mukaan Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa, mutta eri suunnilla kytevillä turvallisuushaasteilla voi olla sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia Suomen turvallisuuteen.
Hän muistuttaa, että Suomi on parantanut merkittävästi viranomaisten edellytyksiä vastata nopeasti kehittyviin ja yllättäviin tilanteisiin sitten vuoden 2014, jolloin Venäjä miehitti Krimin. Hänen mukaansa itärajan sulkeminen vastauksena Venäjän itärajan hybridioperaatioon on esimerkki tästä valmiudesta.
– Puolustusvoimissa käytämme niin normaali- kuin poikkeusoloissa samaa perusperiaatetta: muodostamme tilannekuvan useista eri lähteistä, analysoimme tilannekuvan suunnitelmiksi ja vaihtoehdoiksi, teemme päätökset, jotka toteutamme käyttäen parhaiten tilanteeseen soveltuvia suorituskykyjämme, Välimäki kirjoittaa.
– Yhdessä tekeminen ja keskinäinen luottamus liitettynä vahvaan tahtoon ja osaamiseen vievät meidät näiden vaikeiden aikojen yli yhdessä liittolaistemme kanssa yhteisessä puolustusliitossamme, Välimäki toteaa.