Maksuttomuus on merkittävä kansainvälisiä opiskelijoita houkutteleva tekijä.
Suomessa on meneillään vuosina 2010–2014 toteutettava lukukausimaksukokeilu. Ruotsissa lukukausimaksut otettiin käyttöön vuonna 2011, minkä seurauksena kansainvälisten opiskelijoiden määrä väheni merkittävästi, kertoo Kansainvälisten opiskelijoiden maahanmuutto Euroopan unioniin -raportti.
Suomessa kansainvälisiä opiskelijoita kiinnostaa myös runsas englanninkielisen opetuksen tarjonta, jota on viime vuosina lisätty aktiivisesti. Suomessa on kuitenkin tiedostettu, että valtaosalta kansainvälisistä opiskelijoista puuttuu valmistumishetkellä Suomen kotimaisten kielten taito, kun opetus on englanninkielistä.
Tämä kuitenkin hankaloittaa työllistymistä valmistumisen jälkeen, sillä riittämätön kielitaito on usein puute suomalaisilla työmarkkinoilla.
Useat Euroopan maat haluavat lisää korkeakouluopiskelijoita EU-maiden ulkopuolelta.
Vuonna 2011 Euroopan ulkopuolelta tuleville myönnettiin kaksi miljoonaa ensimmäistä oleskeluun oikeuttavaa lupaa. Näistä 21 prosenttia myönnettiin opiskelua varten. Eniten lupia myönsi Iso-Britannia.
Suomessa Maahanmuuttovirasto myönsi viime vuonna 5 519 opiskelijan oleskelulupaa, joka on 32 prosenttia kaikista ensimmäisistä oleskeluluvista.
Kansainväliset opiskelijat ovat tärkeitä jäsenvaltioiden talouden, työmarkkinoiden ja koulutusjärjestelmien kannalta. Usein opiskelijat työskentelevät opintojen ohessa matalapalkka-aloilla, ja valmistumisensa jälkeen he ovat potentiaalista korkeakoulutettua työvoimaa. Opiskelijat kohtaavat kuitenkin jäsenmaissa erilaisia vaikeuksia työllistyä valmistumisen jälkeen.
Oikeus työskentelyyn vaihtelee jäsenvaltioittain
Kansainvälisten opiskelijoiden oikeudet vaihtelevat jäsenvaltioittain. Esimerkiksi Liettuassa kolmannesta maasta tulevan opiskelijan työnantajan on todistettava, että kyseiseen työhön ei löydy Liettuan tai EU:n kansalaista, jolla on samat taidot kuin kansainvälisellä opiskelijalla.
Suomessa opiskelija voi työskennellä keskimäärin 25 tuntia viikossa opintojen ohessa. Ruotsissa vastaavaa tuntirajoitusta ei ole, vaan opiskelija saa työskennellä vapaasti.
Valmistumisen jälkeen opiskelijat voivat useimmissa jäsenmaissa hakea uutta oleskelulupaa työn perusteella. Jotkin Euroopan maat asettavat kuitenkin rajoituksia sille, minkä tyyppistä työtä vastavalmistunut voi tehdä. Esimerkiksi Luxemburg ja Ranska vaativat, että työ vastaa suoritettuja opintoja.
Suomessa kansainvälinen opiskelija voi valmistumisensa jälkeen hakea rajoituksetta jatkolupaa työnteon perusteella. Hänellä on myös mahdollisuus jäädä Suomeen etsimään työtä kuudeksi kuukaudeksi.
Opiskelijareittiä voidaan käyttää myös väärin
Joskus opiskelijastatus on kolmannen maan kansalaiselle keino päästä Schengen-alueelle, eikä aikomuksena ole oikeasti opiskella. Yleisimmin havaittuja merkkejä opiskelijareitin väärinkäytöstä ovat hakuprosessin aikana esitetyt väärennetyt asiakirjat ja se, että opinnot eivät etene.
Suomessa väärinkäytöksiin on kiinnitetty paljon huomiota ja esimerkiksi asiakirjojen aitous tarkastetaan erityisen huolellisesti.
Kansainvälisten opiskelijoiden maahanmuuttoa käsittelevä synteesiraportti perustuu 25 Euroopan unionin jäsenmaan sekä Norjan kansallisiin tutkimuksiin, jotka on laadittu vuonna 2012.
