– Ulko- ja turvallisuuspolitiikka ymmärretään usein kovaksi ja miehiseksi politiikan lajiksi. Sitä ovat hallinneet kysymykset kansainvälisestä kaupasta ja sotilaallisesta voimasta. Sen tekijöinä ovat olleet diplomaatit ja kenraalit, onhan kyseessä ollut valtion etu, sisäministeri ja vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo toteaa Paasikivi-Seuralle Helsingissä pitämässään puheessa.
Vihreän ulko- ja turvallisuuspolitiikan kulmakivet ovat hänen mukaansa toisaalla.
– Sillä on kaksi kantavaa teemaa: feministinen ulkopolitiikka ja kokonaisvaltainen turvallisuuskäsitys, Ohisalo sanoo.
– En nosta sen esikuvaksi menneiden aikojen valtiomiehiä tai kansainvälisiä suhteita teoretisoineita oppi-isiä. Ei, paljon osuvampi esikuva sille on maailman nuorin Nobel-palkittu aktivisti, pakistanilainen Malala Yousafzai, hän jatkaa.
Taliban-terroristi ampui tyttöjen koulutuksen puolesta kamapanjoinutta Yousafzaita päähän vuonna 2012. Tuolloin 14-vuotias aktivisti kiidätettiin Isoon-Britanniaan hoitoon ja hänen henkensä pelastui. Maria Ohisalon mukaan tapaus kuvastaa kahta nuorten tyttöjen kohtaamaa uhkaa: koulutusmahdollisuuksien riistämistä ja väkivallan pelkoa.
Ruotsi ensimmäisenä
Ministeri toteaa, että feministisen ulkopolitiikan tehtävä on varmistaa, että tytöt pystyvät kouluttautumaan siinä missä pojatkin. Kokonaisvaltaisen turvallisuuskäsityksen tarkoitus on taas varmistaa, että yksikään nuori tyttö ei joudu pelkäämään henkensä edestä.
– Suomen virallinen ulkopolitiikka ei vielä tunne sanaparia feministinen ulkopolitiikka, ja käsite on tuore myös tutkimuskentällä. Sitä on siis syytä hieman avata, Ohisalo sanoo.
Hän huomauttaa Ruotsin alkaneen ensimmäisenä maana maailmassa harjoittaa feminististä ulkopolitiikkaa vuonna 2015.
– Ruotsin entinen ulkoministeri Margot Wallström on määritellyt feministisen ulkopolitiikan muutoksen agendana, joka pyrkii lisäämään naisten ja tyttöjen oikeuksia, edustusta ja voimavaroja heidän omassa todellisuudessaan.
Maria Ohisalon mukaan feministisen ulkopolitiikan ei ole tarkoitus korvata perinteistä ulkopolitiikkaa vaan täydentää sitä ja antaa näkökulmia, jotka muuten saattaisivat jäädä paitsioon.
– Konfliktien ehkäisyn ja niiden kestävän ratkaisemisen kannalta on välttämätöntä arvioida, mikä on tyttöjen ja naisten asema konfliktin keskellä. Parhaiten tämä onnistuu varmistamalla, että naiset ovat mukana itsenäisinä toimijoina, kun konflikteja ratkotaan.
Suomi harjoittanut pitkään
Maria Ohisalon mukaan feministiseen ulkopolitiikkaan kuuluu keskeisenä myös naisiin kohdistuvan väkivallan lopettaminen. Kehityspolitiikassa feministinen näkökulma antaa hänen mukaansa tukea tyttöjen ja naisten aseman parantamiselle sekä seksuaali- ja lisääntymisterveydelle. Ohisalo toteaa feministisen ulkopolitiikan hyödyntävän yhteiskuntaa laajemminkin turvaamalla naisten poliittisia ja taloudellisia oikeuksia ja parantamalla näin demokratian toimivuutta.
– Vaikka termiä “feministinen ulkopolitiikka” ei ole Suomen ulkopolitiikan virallisessa kaanonissa kuultukaan, on Suomi monelta osin harjoittanut sitä jo pitkään. Suomi on esimerkiksi sitoutunut edistämään naisten osallistumista rauhanneuvotteluihin ja rauhan rakentamiseen. Suomi painottaa samalla naisten ja tyttöjen oikeuksien turvaamista koko rauhanprosesseissa.
Maria Ohisalo nosti esiin myös ”inhimillisen turvallisuuden”. Hänen mukaansa käsite on saanut suomalaisessa turvallisuuspolitiikassa vain heikosti jalansijaa.
– Inhimillisen turvallisuuden käsite ei tarkastele turvallisuutta kansallisvaltion näkökulmasta, vaan nostaa turvallisuustarkastelun keskiöön yksittäisen ihmisen. Inhimillisen turvallisuuskäsityksen mukaan tärkeintä on se, että ihmiset saavat elää vapaana pelosta ja puutteesta, Ohisalo selvittää.
Hänen mukaansa perinteiset turvallisuusuhat kuten sodat ja terrorismi ovat edelleen uhkia myös inhimillisen turvallisuuden näkökulmasta.
– Niiden rinnalla ovat aivan yhtä keskeisiä taloudelliset, sosiaaliset, terveyteen ja ympäristöön liittyvät uhat – usein jopa keskeisempiä. Valtion vastuu on suuri myös inhimillisen turvallisuuden näkökulmasta. Tämä vastaa vihreiden ymmärrystä turvallisuudesta.
