Kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Markus Mustajärvi kertoo Helsingin Sanomille, että Suomen on pysyttävä itänaapurin lähellä sekä pidettävä kiinni ”erityisestä suhteesta Venäjään”. Vasemmistoliiton kansanedustajan mukaan Suomen ei pidä olla aina nöyrästi EU:n linjassa Venäjä-suhteissa.
– Jo tämä historia, taloudelliset suhteet, maantiede ja turvallisuuspoliittinen ajattelu vaatii niin, Mustajärvi perustelee.
Hänen mukaansa Krimin niemimaan irrottaminen Ukrainasta vuonna 2014 ei ollut pelkästään Venäjän syytä.
– EU oli osin perusteettomin talouslupauksin integroinut Ukrainaa länteen, samoin Nato. Jossain vaiheessa Venäjä oli päättänyt, että raja meni nyt tässä.
Mustajärvi muistuttaa, että Krim kuului aikoinaan Neuvostoliittoon. Helsingin Sanomat kysyy, oikeuttaako historia Mustajärven mielestä Krimin anastamisen.
– Se on mielenkiintoinen kysymys. Että oliko se Krimin kansanäänestys teatteria. Jos siihen äänestykseen on uskomista, niin valtaosa krimiläisistä halusi olla osa Venäjää, Mustajärvi pohtii.
Mustajärven ajattelu Venäjästä on vastoin Suomen virallista ulkopolitiikan linjaa. Mustajärvi kritisoikin Suomen idänsuhteiden konsensushenkeä.
– Jos ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on vähänkään eri mieltä, heti leimataan ryssän kätyriksi.
Keskustan kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Sirkka-Liisa Anttilan mukaan Nato saattaa osasyyllinen Krimin ja Itä-Ukrainan tapahtumiin.
– Yksi syy on se, että Nato tuli liian lähelle Venäjän strategisia kohteita. Myös sitä pitäisi tutkia auki. Se on selvä, että Venäjä toimi väärin, mutta syitten näkyväksi tekeminen voisi olla yksi mahdollisuus [liennyttää], hän sanoo.
Helsingin Sanomien artikkeli kertoo kansanedustajista, joiden katsotaan suhtautuvan myönteisesti Vladimir Putinin Venäjään.
