Maskun Askaisissa sijaitsevan Louhisaaren kartanolinnan viimeisin restaurointityö on saatu päätökseen, Suomen kansallismuseo tiedottaa.
Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin isoisän kreivi Carl Gustav Mannerheimin käytössä ollut kirjastohuone on avattu vuoden restaurointityön jälkeen yleisön nähtäväksi. Uusi värimaailma on poimittu marsalkan isoisän aikakaudelta, 1830–1850-luvuilta.
Louhisaaren kartanolinna tunnetaan kahden aatelissuvun Mannerheimien ja Flemingien sukujen kotimuseona. Suomessa harvinaista palatsiarkkitehtuuria edustavan kartanolinnan kerroksissa on säilynyt useita kerrostumia 1600–1800-lukujen elämästä.
Kreivin kirjaston restauroinnissa päädyttiin 1830–1850-lukujen ulkoasuun.
– Uudessa ulkoasussaan huone on aiempaa yhtenäisempi. Seinät ja sisustus noudattelevat nyt samaa aikakautta, intendentti Jouni Kuurne Suomen kansallismuseosta kertoo.
Kaikki aiemmat värit on jätetty nähtäville seinän väriportaaseen.
Louhisaaren kartanolinna toimi aikoinaan Mannerheimien maaseutukotina. Marsalkka Mannerheim myös syntyi kartanolinnassa.
– Vaikka kaikki huonekalut eivät olekaan alkuperäisiä, on Kreivin kirjasto kokonaisuudessaan aikakaudelle tyypillinen virkamiehen työhuone, Kuurne kertoo.
Täksi kesäksi valmistuu myös puistoalueella sijaitsevan Merilinnan ulkojulkisivun kunnostus.
– Vaikka tähän Suomen vanhimpaan yksityiseen kylpylärakennukseen ei vielä pääse sisälle, on lopputulos ulkoapäinkin soma kuin pieni karamelli, intendentti Jouni Marjamäki Suomen kansallismuseosta sanoo.
Myös Merilinna on peräisin marsalkan isoisän ajalta, jolloin merenlahti ulottui Louhisaaren kartanolinnan alueelle.
Louhisaaren kartanolinna on avoinna päivittäin 31. elokuuta asti klo 10–17. Viime kesänä Louhisaaren kartanolinnassa vieraili yli 19 000 kävijää.
