Valtiovarainministeriön entinen kansliapäällikkö, työelämäprofessori Martti Hetemäki arvioi Helsingin Sanomien haastattelussa, että maailmantalouden suhteen pahin voi vielä olla edessä nyt, kun inflaatio on nopeaa ja pankkeja on kaatunut niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin.
Hetemäki osallistui vuoden 2008 finanssikriisin ja sen jälkeisen eurokriisin ratkaisemiseen työskennellessään valtiovarainministeriössä.
– Viranomaiset ovat turvautuneet etenkin Yhdysvalloissa hyvin laajoihin toimiin talletusten suojaamiseksi ja pankkien vakuuksien riittävyyden varmistamiseksi, mikä viittaa pankkijärjestelmän isoihin ongelmiin, hän toteaa.
Hetemäki ajattelee riskinä olevan, etteivät keskuspankit uskalla kiristää rahapolitiikkaansa riittävästi, jotta inflaatio saataisiin taitettua. Tähän on syynä niin kotitalouksien, yritysten kuin valtioidenkin velkaantuminen pitkään kestäneen rahapoliittisen elvytyksen johdosta.
Kaikkien kolmen osalta velkaantuminen johtaa kulutuksen ja investointien vähenemiseen.
– Inflaation saaminen hallintaan on suuren velkaantumisen takia entistä vaikeampaa. Rahapolitiikan aggressiivisessa kiristämisessä on riskinsä, mutta mitä pidempään inflaatio pysyy nopeana, sitä vaikeampaa sen taltuttaminen on, Hetemäki sanoo.
Hänen mukaansa keskuspankit myöhästyivät rahapolitiikkansa kiristämisessä. Jos elvytys olisi lopetettu aiemmin, inflaatio ei välttämättä olisi kiihtynyt yhtä paljon eikä rahapolitiikkaa olisi tarvinnut kiristää yhtä tiukasti.
– Ennen koronaviruspandemiaa ja sen jälkeen rahapoliittinen elvytys jatkui liian pitkään. Nyt inflaatiopaineita lisäävät sota ja geopoliittiset jännitteet, joiden takia tarjontaketjuissa on häiriöitä.