Turun Sanomille antamassaan haastattelussa valtionvarainministeriön entisen huippuvirkamiehen Martti Hetemäen mukaan Suomi toipuu edelleen finanssikriisistä.
Nykyään Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston työelämäprofessorina toimiva Hetemäki on huolissaan Suomen vaihtotaseen kehityksestä, joka on ollut kolmanneksi heikointa euroalueella.
– Viimeisen kymmenen vuoden aikana euroalueen vaihtotase on ollut 2,3 prosenttia vuodessa. Suomessa vastaava luku on ollut -1 prosenttia. Taakse ovat jääneet vain Kreikka ja Slovakia, hän toteaa.
Kansantaloudessa vaihtotaseella mitataan ulkomaisten liiketoimien tasapainoa. Vaihtotaseen ollessa alijäämäinen investoinnit ylittävät säästämisen. Tilastokeskuksen mukaan Suomen vaihtotase oli vuoden 2022 toisella neljänneksellä 6,2 miljardia euroa alijäämäinen. Kolmannen neljänneksen tulokset julkaistaan 16.12.2022.
Hetemäen mukaan Suomi on investoinut seiniin. Suomi on velkaantunut yli kymmenen vuotta, eikä velalla ole rahoitettu tulevaa kasvua. Entisen huippuvirkamiehen mukaan investoinnit ovat kohdistuneet talouskasvun kannalta heikosti tuottaviin kohteisiin.
Muihin maihin verrattuna Suomi on investoinut heikosti aineettomaan pääomaan ja tieto- ja viestintäteknologiaan. Hetemäen mukaan ne ovat talouskasvun kannalta tärkeitä kohteita, joihin esimerkiksi Ruotsi ja Tanska ovat investoineet Suomea paremmin.
Nokian vauhdittama teknologia-Suomi on taantunut pahasti, eikä suomalaiset yritykset ole onnistuneet hyödyntämään digitalisuuden kehitystä tuottavuuden kasvuun.
– Teollisuuden oma tutkimus- ja kehitysrahoitus oli viime vuonna arvoltaan 2000-luvun alun tasolla.
Hetemäen mukaan tämä tarkoittaa, että reaalisesti taso on pudonnut valtavasti. Suomessa työ ei tuota yhtä hyvin kuin Ruotsissa ja Tanskassa ja syy tähän on mitä ilmeisemmin puutteellinen digitalisuuden hyödyntäminen.
