Työministeri Matias Marttinen (kok.) muistutti eduskunnan kyselytunnilla Petteri Orpon hallituksen tehneen kymmeniä erilaisia talouskasvuun, yrittäjyyteen ja työntekoon liittyviä uudistuksia kauden aikana.
– Tällä hetkellä me näemme myös sen, että talous kasvaa jo hyvin vahvasti. Meidän vientimme on kääntynyt nyt voimakkaaseen kasvuun, ja olemme saaneet viimeisten kuukausien aikana useita erilaisia myönteisiä uutisia nimenomaan myös siitä, että työmarkkinat ovat tällä hetkellä viriämässä kovaa vauhtia. Olin Rannikko-Pohjanmaalla käymässä tällä viikolla, ja siellähän investointeja suorastaan tulvii ovista ja ikkunoista, ministeri Marttinen sanoi.
Kansanedustajat puhuivat kyselytunnilla muun muassa pienituloisuuden kasvusta. Vihreiden Inka Hopsu nosti esille palkkatuen kunnissa.
– Hallitus lupasi 100 000 uutta työpaikkaa. THL:n selvitys kertoo, että hallituksen toimet ovatkin tiputtaneet pienituloiseksi 102 000. Suurimmat häviäjät hallituksen toimissa ovat olleet opiskelijat ja työttömät — opiskelijat, joille luvattiin opintotuen kokonaisuudistus. He ovatkin menettäneet noin 2 000 euroa vuodessa sen vuoksi, että asumistuelta heidät siirrettiin asumislisälle.
– Työttömien työn vastaanottamisen kannustimia poistettiin suojaosat poistamalla. En tiedä, onko tässä salissa yhtään, joka ei haluaisi suojaosia ensi kaudella palauttaa. Lisää työllisyystoimia tarvittaisiin.
Hopsu kysyi ministeri Marttiselta, olisiko hän valmis mahdollistamaan palkkatuen paremman käytön kunnissa myös työllistämiseksi kuntiin ja leikkauksia kärsineihin järjestöihin.
Marttinen vastasi, että hallitus on lainsäädännön puitteissa pyrkinyt helpottamaan palkkatuen käyttöä.
– Olemme myös ottaneet käyttöön uuden työkalun nimenomaan nuorille työttömille, jotta he saavat sen jalan sinne työelämään, elikkä nuorten työllistymissetelin käyttö on vilkastunut erittäin paljon. Muun muassa Kajaanissa, Äänekoskella, Kokkolassa, ottaakseni muutamia esimerkkejä, kaikki setelit on jo käytetty.
– Se kertoo siis siitä, että nimenomaan alle kolmekymppisiä varten on ollut hyvin hyödyllistä luoda tämä työkalu, koska me haluamme pitää myös heistä huolta tässä tilanteessa.
Työperäinen maahanmuutto
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila nosti esille työperäisen maahanmuuton palkkarajan.
– SDP kyselee pienituloisuuden kasvusta mutta jättää aivan olennaisen asian kertomatta. Nimittäin tilastojen mukaan pienituloisuuden kasvu johtuu valtaosin maahanmuutosta. Marinin hallitus romutti opiskelijamaahanmuuton kriteerit, ja nyt ulkomaalaiset opiskelijat seisovat perheineen leipäjonoissa.
– Perussuomalaiset varoittivat tästä, ja sääntelyä onkin kiristetty. No, työperäisen maahanmuuton palkkaraja on 1 600 euroa kuussa. Sekin ylittää vain niukasti pienituloisuuden rajan.
Hän totesi Suomessa olevan satojatuhansia työttömiä.
– Eikö olisi järkevää nostaa työperäisen maahanmuuton palkkarajaa ja näin estää halpatyövoiman maahantuontia?
Työministeri Matias Marttinen vastasi, että Orpon hallitus on kiristänyt kautensa aikana humanitaarisen maahanmuuton ehtoja ja ylläpitänyt nimenomaan työperäistä maahanmuuttoa Suomeen.
– Niin kuin edustaja myös toi esille, nimenomaan kansainvälisten opiskelijoiden osalta on tehty minusta täysin perusteltuja kiristyksiä, koska näyttää siltä, että myös monet opiskelijoista ovat päätyneet liian pienillä tuloilla vastaavasti leipäjonoihin. Sen takia johdollani on tehty nyt valmistelua, joka on eduskunnan käsittelyssä ja jolla tähän tilanteeseen päästään viimein vastaavasti puuttumaan.
– Toinen huomio, mitä otitte esille, liittyy nimenomaan näihin tulorajoihin. Tässä on minusta myös tärkeää huomata se kysymys, että tulorajan tasohan riippuu totta kai myös siitä, onko kyse henkilöstä yksinään, onko hänellä tarkoitus tuoda myös perhettään mukana.
Marttisen mielestä on pidettävä huolta siitä, että esimerkiksi maatalouden tehtäviin tai muille toimialoille, jonne ei saada välttämättä suomalaista työvoimaa, on mahdollista tarjota työtä näissä tilanteissa.
– Tämä on herkkä tasapaino. Minusta tämä kokonaisuus, mitä hallitus on vienyt eteenpäin, on erittäin perusteltu.