Yleisradion toimintaa käsittelevän parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja Matias Marttisen (kok.) mukaan Ylen pitää kertoa jatkossa avoimemmin rahankäytöstään.
Marttinen sanoi tiedotustilaisuudessa, että Ylen pitää avata omaa toimintaansa ja talouttaan aktiivisesti ja mahdollisimman laajasti. Tämä koskee myös henkilöstökustannuksia.
– Ylen hallintoneuvoston tulee valvoa, että Yleen suunnatut rahat käytetään tehokkaasti, Matias Marttinen totesi.
Kaikki eduskuntapuolueet hyväksyivät sovun Ylen rahoituksen leikkaamisesta Liike Nytiä lukuun ottamatta. Matias Marttisen mukaan tämä kertoo siitä, että eri puolueet pystyvät sopimaan yhdessä Yleä koskevista asioista. Tämä kuitenkin edellytti 33 kokouksen pitämistä ja pitkää prosessia.
Yleisradion pitää jatkossa ostaa yksityisiltä tuottajilta enemmän sisältöä. Ylen indeksi jäädytetään kolmeksi vuodeksi, minkä vaikutus on 47 miljoonaa euroa vuoden 2027 tasossa.
Valtio-omisteisen mediayhtiön arvonlisäveroa nostetaan kymmenestä prosentista 14 prosenttiin vuodesta 2026 lähtien. Säästötoimien kokonaisvaikutus on 66 miljoonaa euroa.
Vihreiden Jenni Pitkon mukaan ilman parlamentaarista sopua säästöt olisivat olleet vielä suurempia. Pitko sanoi päätöksen turvaavan sananvapautta Suomessa. Keskustan Jouni Ovaska kehotti tarkastelemaan jatkossa kaupallisen median keskittymistä ja varmistamaan Ylen alueellisen toiminnan.
Kansanedustaja Joakim Vigelius (ps.) totesi perussuomalaisten joutuneen neuvottelemaan puolueiden kanssa, jotka eivät halunneet leikata Yleltä. Lopputulosta hän piti ”kohtalaisena tai hyvänä”.
– Yleisradion ympärillä käyty keskustelu on ollut hieman hysteeristäkin välillä, Vigelius sanoi.
