LähiTapiolan kyselyn mukaan esimerkiksi pankkikortin suojaus unohtuu monilta. Asiantuntija varoittaa huijaussovelluksista, pankkikorttivarkaista ja laitteiden lataamisesta tuntemattomilla latureilla.
Kyberrikolliset eivät laita lomakauden alkaessa toimintaansa jäihin. Päinvastoin, tutusta ympäristöstä reissuun suuntaavat matkailijat ovat digivarkaille ja nettihuijareille otollinen kohderyhmä.
– Matkustaessa käytämme paljon vieraita sovelluksia ja toimimme vieraalla kielellä. Esimerkiksi vakuuttavalta näyttävä hotellin sivusto voikin olla kalastelusivu tai lupaavalta näyttävä Airbnb-kohde sijaita valesivustolla. Silti syötämme näihin sen enempää ajattelematta yhteys- ja maksukorttitietojamme, listaa esimerkkeinä LähiTapiolan kybervakuutuksen kehityspäällikkö Eero Järvenpää.
Kotimaisten yritysten ja viranomaisten palvelut ovat ulkonäöltään tuttuja ja tiedämme, kuinka niissä on turvallista asioida. Toisin on esimerkiksi ulkomaisen majoituskohteen, lippupalvelun tai väitetyn viranomaisen laittaessa viestiä.
Kuinka tunnistamme meihin kohdistuvaa huijausyritystä, kun meillä ei ole kotikenttäetua?
– Ei tietenkään kannata jännittää jokaista vierasta asiaa lomalla, mutta pienellä valppaudella ja varautumisella voimme ehkäistä reissussa isoja harmeja. Jos esimerkiksi henkilötiedot, pankkitunnukset tai rahaa päätyy ulkomailla vääriin käsiin, asioiden selvittely vie paljon aikaa ja energiaa, Järvenpää sanoo.
Yllättävän harva suojaa pankkikorttinsa
LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä selvitettiin, kuinka suomalaiset varautuvat matkailuun liittyviin kyberriskeihin.
Kyselytulosten mukaan vain noin joka viides (23 %) on estänyt pankki- tai luottokortin käytön tietyillä alueilla tai yleisesti ulkomailla. Noin joka kymmenes (12 %) käyttää erillistä luotto- tai debit-korttia matkustaessaan. Nämä olisivat matalan kynnyksen keinoja suojata pankkitietoja.
Matkalle lähtiessä voi miettiä, miten voi ennalta rajata mahdollisen varkauden seurauksia.
– Siinä, missä emme ota reissuun mukaan kaikkia kotipiirissä käytettäviä avaimia, ei myöskään kannata ottaa mukaan kaikkia kortteja. Jos on mahdollista käyttää matkalla erillistä pankkikorttia, jolle siirtää vain tarvitsemansa määrän rahaa, ei voron iskiessä ole vaaraa menettää suurta summaa. Lisäksi yksittäisen, erillisen debit- tai luottokortin sulkeminen on vaivattomampaa kuin ensisijaiseen käyttö- ja palkkatiliin kytketyn kortin, sanoo Järvenpää.
Kyselytulosten mukaan noin puolet suomalaisista (46 %) suojaa puhelimensa näyttöä syöttäessään sille pin-koodin tai muita tunnuksia. Avoimia julkisia wifi-verkkoja taas kertoo välttävänsä matkalla noin 40 prosenttia vastaajista.
Julkisten wifi-verkkojen riskien lisäksi Järvenpää suosittelee huomioimaan tietoturvan myös julkisilla paikoilla laitteita ladatessa.
– Käytä esimerkiksi lentokentällä ja kahviloissa aina omaa latausjohtoa ja laturia. Älä koskaan lataa laitetta tuntemattomasta USB-liittimestä, sillä sen kautta voi sähkön lisäksi liikkua myös dataa, eikä tämä välttämättä näy käyttäjälle millään tavalla. Oma varavirtalähde, latauskaapeli ja sopivin adapterein varustettu laturi on helppo tapa suojautua näiltä hyökkäyksiltä ja estää muita pääsemästä puhelimen tietoihin käsiksi.
Huomioi myös läheiset – ja jätä kiire kotiin
Loman alkaessa olemme usein väsyneitä, mikä tekee meistä alttiimpia huijausyrityksille. Digipalvelujen ulkonäköön ei välttämättä jaksa kiinnittää niin suurta huomiota eikä viestejä linkkeineen lukea niin tarkkaavaisesti.
Järvenpää kannustaa kuitenkin ottamaan verkkoasiointiin tarvittavan ajan, sillä heikkoja hetkiämme, kuten matkaväsymystä ja kiirettä, huijarit usein pyrkivät hyödyntämään.
– Tässä ajassa varautuminen myös korostuu, koska yksityishenkilöihin kohdistuvat huijausyritykset ovat merkittävästi lisääntyneet viime vuosina. Kyberrikolliset pommittavat viesteillään usein suuria ihmismassoja toivoen, että joku meistä lankeaa huijauksiin. Tekoäly on myös osaltaan helpottanut huijausviestien tehtailua.
Tarvittaessa myös esimerkiksi iäkkäitä läheisiä tai älylaitteiden käyttöä jo opettelevia lapsia on hyvä avittaa digiasioissa. Heille matkailun kyberriskit voivat olla vielä vieraampi asia.
– Eläkeläisvanhemmille voi esimerkiksi katsoa ennen reissua, mitkä matkailusovellukset ovat turvallisia paikan päällä ja mitä kautta esimerkiksi metro- ja teatteriliput voi varata. Eli samaan tapaan kuin tarkistaa ennen reissua luotettavien taksien tunnusmerkit, voi tutustua myös olennaisimpiin digipalveluihin. Toki sama tsekkaus on hyväksi myös ennen omia reissuja, Järvenpää opastaa.
Muista nämä ennen matkalle lähtöä
1. Suojaa pankkikorttisi ja -tilisi. Aseta verkkopankissa nosto-, osto- tai maakohtaisia käyttörajoituksia. Voit myös ottaa reissuun mukaan vain ”kakkoskortin”, jolle siirrät tarvitsemasi summan käyttörahaa. Tarvittaessa reissutilillä olevaa summaa voi kasvattaa verkkopankissa turvallisella yhteydellä reissun aikana.
2. Peitä puhelimen näyttö, kun syötät pin-koodin tai muita tunnuksia. Muista, että olan yli on esimerkiksi julkisessa liikenteessä helppo katsoa toisen näyttöä.
3. Vältä julkisten, avointen wifi-verkkojen käyttöä. Suosi puhelinliittymään kuuluvan mobiilidatan käyttöä. Voit myös ostaa prepaid-liittymän matkan ajaksi ja käyttää verkkoa VPN-yhteydellä. Lentokentillä, kahviloissa ja muissa julkisissa tiloissa oleviin langattomiin verkkoihin kannattaa aina suhtautua varauksella ja käyttää vain pakon edessä ja silloinkin suosia VPN-yhteyttä.
4. Käytä ladatessa omaa laturia ja latausjohtoa. Suomesta ostetut laturit ja johdot ovat lähtökohtaisesti luotettavia.
5. Tutustu ennalta matkakohteen turvallisiin palveluihin. Mikä julkisen liikenteen sovellus on alueella laajasti käytössä, mitä kautta voi varata majoitusta ja mitä verkkopalveluita viranomaiset ylläpitävät? Selvittämällä turvalliset palvelut ennalta voit välttää huijaussivuja.
LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1 047 henkilöä 24.10.–1.11.2024 välisenä aikana. He edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian ja tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin + 3,1 prosenttiyksikköä.
