Valtioneuvos ja ex-pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) teos Kriisien keskellä. Näkymä valtiojohtamisen todellisuuteen (Otava) ilmestyy tänään.
Kirja koostuu valtaosaltaan silloisen eduskunnan puhemiehen ja valtiovarainministerin Vanhasen päiväkirjamerkinnöistä vaalikaudella 2019-2023.
Ajanjaksoon mahtuivat korona, talouskriisi, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja Suomen Nato-jäsenyyden toteutuminen.
Alla olevat Matti Vanhasen päiväkirjan tekstit kuvastavat kädenvääntöä silloisen tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa. Eri mieltä oltiin koronakeväänä 2020 muun muassa Niinistön haluamasta ”nyrkistä” ja EU:n yhteisvelasta.
Jälkimmäisessä asiassa myös ex-pääministeri Paavo Lipponen toimi kulisseissa. Lipponen totesi merkintöjen mukaan, että ”jo on helvetti irti”.
Koronakevään ohella erimielisyyttä oli myös muun muassa maaliskuussa 2023. Tuolloin SDP:n Antti ”Rinne varoitti, että nyt on TP:n ja hallituksen välillä eri näkemyksiä asetettavasta turvallisuuspolitiikan koordinaatioryhmästä”.
Matti Vanhasen päiväkirjamerkintöjä:
Koronakevät 2020
14.3.2020
Sanna Marin soitti iltapäivällä ja kertoi tilanteesta ja haasteista. Suosittelin, että hänen kannattaisi ryhtyä pitämään nyt päivittäin tilannekatsauksia. Hän kysyi varovasti, miten pitäisi suhtautua presidentti Niinistön aktiivisuuteen. Kerroin, että olin kuullut hänen pitävän viruksen merkeissä yhteyttä puoluejohtajiinkin… sopii huonosti hänelle. Ei saisi syntyä kuvaa kahdesta johtajasta. Sanoin, että päivittäiset tilannekatsaukset veisivät (Sauli) Niinistöltäkin tilaa pois. Marin kiitti lausunnostani reilu viikko sitten, jossa totesin, että Kreikan pakolaistilanne kuuluu hallitukselle eikä presidentille. Niinistö tässä on sittenkin pienin murhe….
25.3.2020
Sauli Niinistö soitti. Puhuttiin tilanteesta laveasti. Hän lähestyi samaa teemaa kuin (Ilkka) Kanerva jokin aika sitten, mutta varovaisemmin. Hän kysyi tsunamikokemuksesta ja silloisesta johtamisjärjestelmästä. Lopuksi sanoin kantani, että johtamisen täytyy olla suoraan pääministerin alla ja että pahin ongelma on sektorikohtaisuus ja reviirien suojelu. Hän kertoi omalta kannaltaan, miten valmiuslain käyttöönotto yhteistoimintavelvoitteen osalta sujui. Esitti, että hänen piti kannallaan ohjata sitä. Sanoi, että keskustan porukka oli jo aiemmin valmis siihen.
28.3.2020
Iltalehti julkaisi salapoliisitarinan siitä, kuinka Niinistö olisi TP-utvassa esittänyt ”nyrkin” perustamista. Soitin Sanna Marinille, joka kertoi, että se ei pidä paikkaansa. Niinistö oli aiemmin aihetta käsitellen lähestynyt hallituksen jäseniä sähköpostilla, johon Marin oli vastannut. Sain Niinistön myös kiinni ja varmistin, onko hän kertonut kenellekään puhelustamme. Mainitsi yhden, jolle saattoi sanoa. Kerroin, kenelle minä olin maininnut. ”Omilleni” en puhelusta ollut kertonut, en edes avustajille. He olivat siis kaksi eri ihmistä. Jompikumpi heistä on osallisena tietovuotoon, ainakin osittain.
30.3.2020
Keskustelu johtamisjärjestelystä jatkuu presidentin paljastettua julkisuuteen, että hän on ehdottanut hallitukselle asiantuntijaryhmän kokoamista. Kaikkihan ne ovat lopulta julkisia asiakirjoja. Eilen illalla puhuin pitkään Paavo Lipposen kanssa hänen tavoiteltuaan minua. Olimme samaa mieltä pääministerin roolista ja rajan pitämisestä selkeänä eri valtioelinten välillä. Hän oli hyvin huolissaan, mutta sanoi rauhoittuvansa kuultuaan kantani. Uskon, että presidentti tarkoittaa hyvää tukeakseen hallitusta, mutta sivusta puuttuminen mielletään helposti kritiikiksi, että ”nuoret” eivät osaa. Näitä arvostelijoita on kulisseissa liikkeellä ihan tarpeeksi, ja liekki on helppo sytyttää. Lipposen kertomassa oli paljon samoja yksityiskohtia hallituksen ja presidentin välisestä suhteesta, mistä (Antti) Rinnekin kertoi, eli SDP:n sisällä on näemmä laajemminkin jaettu taustatietoja.
3.4.2020
Perussuomalaisten Ville Tavio sanoi illalla tv-keskustelussa, että hänen mielestään presidentin pitäisi johtaa tällaista kriisiä. Se on paljon sanottu. Perussuomalaisten toiminnan idea on ollut pitkään löytää pinnalla olevista asioista kulma, johon saavat kansalaiset ottamaan kantaa puolesta tai vastaan. Onko heillä nyt tullut houkutus pyrkiä jakamaan ihmiset presidentin tai hallituksen puolesta, Niinistö vai Marin? Tällaisessa asetelmassa olisi tietysti paljon varsinkin varttuneempia kansalaisia, jotka asettuvat huippusuositun presidentin puolelle.
Tavion kannanotto kertonee myös siitä, että kansallismielisillä liikkeillä on taipumusta johtajakeskeiseen, autoritaariseen ajatteluun. Italian populistit ja USA edustavat Unkarin rinnalla tätä. Kun ”vahva johto” ei kykene toimimaan johdonmukaisesti ja sitouttamaan laajaa palvelusektoria toimintaan, syntyy pahaa jälkeä.
No bailout -kiista
22.5.2020
Sauli Niinistö pohjusti sunnuntain Kultaranta-keskusteluja ja toivoi, että EU:ssa palattaisiin no bail out -periaatteeseen (kielto jäsenmaille auttaa toista jäsenmaata taloudellisesti) euromaiden kesken. Hän varoitti yhteisestä velasta. Hän tietää varmasti, kuinka herkkä tämä aihe on nyt sekä Suomen sisällä että eurooppalaisittain. Laitoin Marinille viestin, että puhutaan ennen sunnuntain tv-keskustelua. Pelkään, että TP saattaa vetämässään keskustelussa pyrkiä luomaan asetelman, jossa koko kolmikko jotenkin yhtyisi hänen pohdiskeluunsa. Viestitin Marinille, että nyt pitää vaalia hallituksen neuvottelutilaa eikä kaventaa sitä. Sovimme, että soitamme sunnuntaina iltapäivällä, kun olen palaamassa mökiltä.
Kannatan niin ikään talouskuria ja no bail out -periaatetta. Koronan aiheuttamat ongelmat eivät kuitenkaan johdu yksittäisten maiden talouspolitiikasta, vaan siitä aiheutuvat talousvaikeudet ovat yhteisiä eikä kaiken päälle saisi synnyttää hallitsematonta finanssi- saati pankkikriisiä. Siksi jotain yhteistä on tehtävä – kuten finanssikriisissä.
Lipponen lähetti illalla kirjeen, jossa hän käsitteli Niinistön puuttumista EU:n rahoituskysymykseen.
”Hän yrittää rajoittaa hallituksen neuvotteluvaraa tilanteessa, jossa Saksa ja Ranska yrittävät viime hetkillä löytää ratkaisun unionin eksistentiaaliseen kriisiin. Jo on helvetti irti. Sinä ja Olli (Rehn) voitte vaikuttaa. Minun voimani eivät riitä, sotaan lähtö tappaisi.”
Kerroin hänelle kantani:
”Sama havainto. Neuvotteluvaran ylläpitäminen on kyllin vaikeaa muutoinkin. Maaliskuussa tulin myös julkisuuden kautta, mutta tässä asiassa eduskunnassakin on liian paljon tuulen haistelijoita. Pyrin toimimaan ensi sijassa kulisseissa. Kulmuni on tähän asti voinut vedota siihen, että odotetaan ensin komission esitystä. Puhun Marinin kanssa sunnuntaina asiasta.”
23.5.2020
Sauli soitti, olin mökillä. Käytiin huomista keskustelua vähän läpi, ja kertoi, että Marin on flunssassa ja oli esittänyt tilalleen (Katri) Kulmunia. Ei ole koronaa. Olimme samaa mieltä, että koko keskustelussa ei ole mieltä, ellemme ole kaikki kolme. Ehdotin, että Marin voisi olla etänä tai toisessa studiossa. Sanoin, että Marin kertoi tulevansa studiolle klo 19.00. Sitten puhuimme eurosta ja tukipaketista. Hän täsmensi, että nyt tehtävien toimenpiteiden jälkeen pitäisi palata no bail out -periaatteeseen. Olin samaa mieltä. Hän kertoi pohtivansa Vihriälän ehdotusta maiden velkasaneerauksesta, jonka jälkeen palattaisiin talouskuriin. Kerroin pyytäneeni Ollilta, että keskuspankki laatisi teoriaa tilanteen vaatimien ehkä poikkeuksellisten ratkaisujen varalle.
Pitää vahvistaa nyt tulkintaa, että hän tarkoitti paluuta vanhoihin sääntöihin ensin tehtävien välttämättömien ratkaisujen jälkeen.
Onneksi olin häätämässä presidenttiä pois aikanaan EU-huippukokouksista. Olisi taas mahdoton tilanne eduskunnan kannalta, jos meiltä olisi huippukokouksessa kaksi, joista toinen edustaisi hallituksen eduskunnasta saamaa mandaattia ja toisella olisi omat painotukset. Kumpi keskustelisi käytävillä? Kumman kanssa muut maat neuvottelisivat? Instituutioiden välillä vallan pitää olla selkeästi jaettu. Ja EU-asioissa lainsäädäntö- ja budjettivalta säilyy eduskunnalla vain, kun neuvotteluvastuussa on hallitus.
