Keskustan presidenttiehdokkaan, kansanedustaja Matti Vanhasen mielestä Venäjän virkamiestasolla esittämään neuvottelukutsuun kannattaa suhtautua ennakkoluulottomasti.
– Aloite neuvotteluihin on tähän mennessä julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan sisällöltään siksi epäselvä, että se tarjoaa Venäjälle mahdollisuuden hioa sisältöä saamansa palautteen perusteella, Vanhanen päättelee.
Epäselvää on, koskeeko kutsu kaikkia Nato-maita vai vain pienempää ryhmää.
– On vaikea uskoa, että suppeamman ryhmän kokoontuminen olisi realistista. Nato esiintyy yhtenä. Suomella ja Ruotsilla luulisi tämän suhteen kuitenkin olevan liikkumavaraa, Vanhanen toteaa.
Venäjän varapuolustusministeri Anatoli Antonov kertoi maanantaina uutistoimisto Tassille Venäjän kutsuneen Nato-maat sekä Natoon kuulumattomat Itämeren valtiot eli Suomen ja Ruotsin keskustelemaan Euroopan sotilaallis-poliittisesta tilanteesta syyskuussa Moskovaan. Ulkoministeriön mukaan Suomi ei ole saanut vielä kutsua.
”Venäjällä varmasti mielessään pidemmälle menevä ajatus”
Vanhasen mukaan Suomella ja Baltian kolmella maalla on historiallista allergiaa sotilaallisia konsultaatiota kohtaan.
– Tästä ei kannata hakea silti historiallista analogiaa, koska tilanne on uusi. Diplomatian historiasta kannattaa kuitenkin päätellä, että nyt on julkisuuteen sanottu vain osa. Venäjällä on varmasti mielessään pidemmälle menevä ajatus, joka tavalla tai toisella on kytköksissä heidän laajempaan ajatteluunsa eurooppalaisesta turvallisuusarkkitehtuurista.
Julkisuudessa kerrottu tavoite vähentää sotilaallisten vahinkojen riskiä lentoliikenteessä on sama, jonka tasavallan presidentti Sauli Niinistö esitti Venäjän presidentille Vladimir Putinille.
– Meriliikenteen on kuuluttava samaan kokonaisuuteen. Siksi lienee luonnollista, että Suomi suhtautuu jatkokeskustelujen mahdollisuuteen myönteisesti. Vastausta ei pidä kuitenkaan antaa yksin, vaan mahdollisuudesta on keskusteltava muiden kanssa, Vanhanen sanoo.
Vanhasen mielestä aloitteen tulo julkisuuteen Venäjän puolustusministeriön puolelta alleviivaa keskustelun teknistä luonnetta.
– Osaan hyvin kuvitella, että lännessä mietityttää aloitteeseen sisältyvä ajattelu käsitellä Itämerta ja Venäjän rajaa lähellä olevia alueita erillään laajemmasta kontekstista. Suomelle tämä ei voi olla ongelma. Lähestymistapaan voi pikemminkin lisätä sen, että kun Itämerellä saavutetaan vakautta lisääviä toimia, voidaan yhteistä huomiota sen jälkeen suunnata Ukrainan ja Syyrian kriisien ratkaisemiseen ja yhteiseen toimintaan terrorismin estämiseksi.
Vanhasen mukaan jos ja kun Itämerellä etsitään pieniäkin luottamusta lisääviä toimia, on Suomenkin – irrallaan Moskovan mahdollisista neuvotteluista – harkittava ensi vuoden sotilasteknisiä harjoituksia suunnitellessaan niiden näyttävyyden supistamista verrattuna kuluvaan kesään.
